打更的人叫什么

百度 针对每个放开的具体项目，将会同行业管理部门一起召开政策解读和提醒告诫会，建立专项监测预警机制，持续关注市场价格动态。

Dominican yhteis? Commonwealth of Dominica
lippu vaakuna
Dominican sijainti
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti P??ministeri	Sylvanie Burton Roosevelt Skerrit
P??kaupunki	Roseau
Pinta-ala
– yhteens?	751 km2 (sijalla 172)
– josta sis?vesi?	1,6 %
V?kiluku (2017)	74 000 (sijalla 201)
– v?est?tiheys	98,5 as. / km2
– v?est?nkasvu	0,5 % (2015)
Viralliset kielet	englannin kieli
Valuutta	It?-Karibian dollari (XCD)
BKT (2016)
– yhteens?	520 milj. USD  (sijalla 210)
– per asukas	7 356 USD
HDI (2019)	0,742 (sijalla 94)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	15,4 %
– teollisuus	13,2 %
– palvelut	71,5 %
Aikavy?hyke	UTC?4
– kes?aika	ei k?yt?ss?
Itsen?isyys  – Yhdistyneest? kuningaskunnasta	3. marraskuuta 1978
Lyhenne	DM
Kansainv?linen suuntanumero	+1-767
Tunnuslause	Après le Bondie, C'est la Ter (Jumalan j?lkeen on Maa)
Kansallislaulu	”Isle of Beauty, Isle of Splendour”
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Dominican yhteis? on saarivaltio Karibianmerell?. Maa oli pitk??n Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnoima alue ja itsen?istyi vuonna 1978.

Saaren kallioper? on rikkonaista vulkaanista kive?, ja sen it?rinteet kuuluvat maailman sateisimpiin alueisiin. Se on pitk??n ollut riippuvainen maanviljelyst?, l?hinn? banaaneista, mutta talousel?m?? pyrit??n monipuolistamaan, ja maasta yritet??n tehd? ekoturismin kohdetta. L?hes kaikki asukkaat ovat afrikkalaista syntyper??, mutta maan it?osassa el?? noin kolme tuhatta karib-intiaania.

Maantiede

Dominica on suurin ja pohjoisin Karibian Windwardsaarista. Se on noin 47 kilometri? pitk?, ja sen suurin leveys on 26 kilometri?. Saaren pinta-ala on 751 neli?kilometri?. Dominican l?himm?t naapurit ovat Ranskalle kuuluvat Guadeloupe 48 kilometri? pohjoiseen ja Martinique 40 kilometri? etel??n.

Dominican maaper? on vulkaanista, rikkonaista kalliota. Rotkoissa ja jyrk?nteill? korkeus vaihtelee 300 metrist? noin 1 400 metriin. Korkein huippu on Morne Diablotins, 1 447 metri?. Tulivuorenpurkauksia ei ole tapahtunut tuhansiin vuosiin, mutta kuumia l?hteit? on edelleen. Sadevesi kertyy lammikoiksi, joiksi ja vesiputouksiksi. Joet eiv?t ole kulkukelpoisia, mutta niist? saadaan vesivoimaa.

Pasaatituulet tuovat saarelle kosteutta koko vuoden, mutta eniten sataa kes?kuusta lokakuuhun. Tuulenpuoleisella it?rannalla sataa 5 000 mm vuodessa, paikoin jopa 9 000 mm, mik? on maailman suurimpia sadem??ri?. Suojanpuolella sadem??r?t j??v?t 1 800 millimetriin vuodessa.

Hurrikaanit ovat runnelleet Dominicaa s??nn?llisesti, etenkin vuosina 1979, 1980, 1999 (Lenny) ja 2007 (Dean). Vuonna 2004 saaren pohjoisosan rakennukset vahingoittuivat maanj?ristyksess?.

Dominica on Pienten-Antillien mets?isin saari. Se on suurelta osin rehev?n sademets?n peitossa. Morne Trois Pitonsin kansallispuisto on Unescon maailmanperint?kohde sek? monimuotoisen kasvillisuutensa ett? geologisten piirteidens? ansiosta. Vuorten huipuilla kasvaa pilvimets??, rinteill? erityyppisi? sademets?vy?hykkeit?. Viidenkymmenen lintulajin joukossa on monia suuria papukaijoja. Keisariamatsoni ja dominicanamatsoni ovat harvinaistuneita kotoper?isi? lajeja.

Historia

Varhaishistoriasta siirtomaa-aikaan

Dominican alkuper?isasukkaita olivat arawakit. Karibit valtasivat kuitenkin saaren 1300-luvulla. Ranska otti Dominican hallintaansa vasta vuonna 1635, vaikka Kristoffer Kolumbus olikin l?yt?nyt saaren jo 1493. Nimens? saari oli saanut Kolumbukselta, joka oli havainnut sen sunnuntaina (dies dominica, ”Herran p?iv?”).

Dominica hyl?ttiin jo 1660 karibien vastarinnan jatkuessa. Sek? englantilaiset ett? ranskalaiset retkikunnat tekiv?t saarelle kuitenkin puutavaran hankintamatkoja. Koska saari sijaitsee Martiniquen ja Guadeloupen v?liss?, siell? k?vi enemm?n ranskalaisia, ja he perustivat pieni? siirtokuntia 1700-luvulla.

Aachenin rauhassa 1748 Britannia ja Ranska sopivat, ett? Dominica olisi karibeille kuuluva puolueeton alue. Saari j?i kuitenkin valtioiden v?liseksi pelinappulaksi. Vuonna 1763 se siirtyi brittien hallintaan, ja britit perustivat sinne lakias??t?v?n kansalliskokouksen, johon kuului edustajia saaren valkoihoisesta v?est?st?. Ranskalaiset hallitsivat uudestaan Dominicaa Yhdysvaltain vapaussodan yhteydess? 1778–1783 ja yrittiv?t kaappausta my?s 1795 ja 1805.

Vuonna 1831 britit ulottivat ??nioikeuden my?s vapaisiin mustaihoisiin, ja kun orjuudesta luovuttiin, vuonna 1838 Dominicasta tuli ainoa Brittien Karibialla hallitsema alue, jossa mustalla v?est?ll? oli enemmist? lakias??t?v?ss? elimess?. Valkoihoiset maanomistajat pelk?siv?t joutuvansa alakynteen ja onnistuivat saamaan saaren tilap?isesti tiukemmin em?maan valvontaan.

Itsen?isyys

Dominica liittyi vuonna 1958 L?nsi-Intian federaatioon. Valtioliiton kaaduttua 1962 Dominicalla alkoi keskustelu tulevasta hallintomuodosta. Britit my?nsiv?t Dominicalle vuonna 1967 liit?nn?isvaltion aseman, ja uuden perustuslain mukaan Dominicasta tuli t?ysin itsehallinnollinen maan sis?isiss? asioissa.

Dominica itsen?istyi brittien alaisuudesta 1978. Kaksi vuotta my?hemmin pahasti korruptoitunut hallinto kaatui ja p??ministeriksi nousi Eugenia Charles, joka oli virassaan 15 vuotta. Charles oli Karibian alueen ensimm?inen naisp??ministeri. Hurrikaanit vahingoittivat maan taloutta vuosina 1979 ja 1980 ja banaanin hintojen lasku 1990-luvulla.

Vuodesta 1998 Dominica on pyrkinyt kehitt?m??n lains??d?nt???n voidakseen houkutella maahan ulkomaista p??omaa.

Syyskuussa 2017 saarelle iskenyt Hurrikaani Maria aiheutti eriasteisia tuhoja l?hes kaikkiin saaren rakennuksiin ja tuhosi osan kylist? t?ysin. Maria oli kaikkien aikojen voimakkain Dominicaan osunut hurrikaani. Myrskytuhot vaikuttavat erityisesti valtion maatalouteen ja turismiin, ja sen vaikutusten korjaaminen tulee kest?m??n useita vuosia.

Dominican ty?v?enpuolue DLP on hallinnut Dominicaa vuodesta 2000 ja Roosevelt Skerrit on toiminut p??ministerin? vuodesta 2004 l?htien. Joulukuun 2019 parlamenttivaaleissa DLP sai 18 parlamentin 21 paikasta ja p??ministerin? jatkaa nelj?nnen kerran per?kk?in vaaleissa uudelle kaudelle valittu Roosevelt Skerrit.

Politiikka

Valtionp??mies on presidentti, jolla ei ole suurta poliittista valtaa. Toimeenpanovalta on hallituksella, jota johtaa p??ministeri. Yksikamarisessa parlamentissa on 32 j?sent?. Vaalit pidet??n viiden vuoden v?lein, ja niiss? valitaan 21 edustajaa. Presidentti nimitt?? lis?ksi viisi edustajaa p??ministerin ja nelj? edustajaa oppositiojohtajan neuvosta. N?iden lis?ksi parlamenttiin kuuluu puhemies ja oikeuskansleri. Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskaudelle, ja presidentti nimitt?? p??ministerin.

Charles Savarin valittiin presidentiksi vuonna 2013 ja parlamentti valitsi h?net uudelle viisivuotiskaudelle Dominican presidenttin? lokakuussa 2018.

Maassa on kaksi suurta puoluetta. Sosiaalidemokraattinen Dominican ty?v?enpuolue DLP on hallinnut vuodesta 2000. Keskustalainen United Workers’ Party UWP on ainoa varteenotettava oppositiopuolue.

Parlamenttivaaleissa joulukuussa 2019 hallitseva DLP sai murskavoiton; se sai 18 maan parlamentin 21 paikasta ja varmisti itselleen viidennen per?kk?isen valtauden. Oppositiopuolue UWP menetti kolme aikaisemmasta kuudesta paikastaan. P??ministeri Roosevelt Skerrit jatkoi Dominican johdossa.

Hallinnollinen jako

Dominica on jaettu 10 alueeseen, jotka on kaikki nimetty pyhimysten mukaan: Saint Luke, Saint Mark, Saint George, Saint Paul, Saint Joseph, Saint Peter, Saint Andrew, Saint David, Saint Patrick ja Saint John. Vuonna 2001 Saint Georgessa oli l?hes 20 000 asukasta, Saint Andrewissa noin 10 000 ja Saint Paulissa ja Saint Patrickissa molemmissa noin 8 400 asukasta. Muut ovat v?kiluvultaan pienempi?.

Dominicassa on lis?ksi 41 paikallisvaltuustoa, kunnanvaltuustot Roseaussa, Portsmouthissa ja Canefieldiss? sek? karibien Carib Territoryn valtuusto ja 37 kyl?valtuustoa.

Talous

Dominica satelliittikuvassa

Dominica on Karibian k?yhimpi? valtioita. Maan talous kasvoi vuosien 1970–2009 v?lill? keskim??rin 3,8 prosenttia vuodessa. Kasvua on kuitenkin hidastanut useat hirmumyrskyt ja kansainv?lisen talouden suhdanteet. Maan makrotalous on kuitenkin suhteellisen vakaa, ja maan valuutta on It?-Karibian dollari.

Dominican talous on ollut riippuvainen maataloudesta ja etenkin banaanista. Koko valtion talous k?rsii, jos banaanisato j?? heikoksi tai banaanin maailmanhinta laskee. Sen j?lkeen kun EU on rajoittanut banaaninostojaan, Dominica on pyrkinyt j?rjestelm?llisesti laajentamaan viljelykasveja kahviin, patsuliin, leikkokukkiin, l??keaaloeen ja hedelmiin, kuten mangoon, papaijaan ja guavaan. Taloutta on my?s 2000-luvulla pyritty monipuolistamaan pieniin vientivetoisiin tuotantolaitoksiin ja turismiin. Dominican hallitus on erityisesti kannustanut ekoturismin kehitt?mist?. Vuonna 2012 matkailuala vastasi 9,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 8,8 prosenttia ty?voimasta.

Portsmouth, Dominica

Dominicalla on kaksi lentoasemaa. Niist? suurempi on Douglas–Charlesin lentoasema. T?rkeimm?t satamat ovat Roseaussa, Woodbridge Bayss? ja Portsmouthissa. Tiet ovat monin paikoin kapeita ja mutkittelevia. P??tiet kulkevat rantaviivaa ja jokilaaksoja pitkin.

V?est?

YK:n arvion mukaan Dominicassa oli vuonna 2017 noin 74 000 asukasta. Vuoden 2011 v?est?nlaskennan mukaan Dominicassa oli 71 293 asukasta. Dominican muuttotappio on maailman suurimpia, ja dominicalaisia asuu ulkomailla enemm?n kuin kaksinkertainen m??r? kotimaahan verrattuna. 1940-luvulta l?htien Dominicasta on muuttanut arviolta 150 000 – 160 000 asukasta Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

L?hes kaikki dominicalaiset ovat Afrikasta tuotujen orjien j?lkel?isi?. Dominica on kuitenkin it?isen Karibian ainoa saari, jolla on s?ilynyt osa intiaaniv?est?st?, sill? saaren it?rannikolla el?? noin 3 000 karibia. Karibeilla, jotka kutsuvat itse??n nimell? kalinago, on oma, noin 15 neli?kilometrin erillisalue Atkinsonin ja Castle Brucen kylien v?liss?, jossa el?? noin 2 200 karibia. Alue eristettiin vuonna 1903. Sen asukkaat valitsevat nelj?n vuoden v?lein itselleen p??llik?n. Ulkomailla syntyneit? Dominican v?est?st? on 8,5 prosenttia. Suurin v?hemmist?ryhm? oli vuoden 2011 v?est?nlaskennan mukaan haitilaiset, joita oli 1,5 prosenttia v?est?st?.

Englanti on maan virallinen kieli, mutta kreolia puhutaan laajalti. Vuoden 2001 v?est?nlaskennan mukaan p??osa Dominican asukkaista oli kristittyj?: v?est?st? 61,4 prosenttia oli katolisia ja 28,6 prosenttia protestantteja.

Kulttuuri

Torip?iv? Dominicalla

Sateisella ja hedelm?llisell? saarella on helppo kasvattaa hedelmi?, vihanneksia ja juureksia. Keittobanaani ja banaani ovat keskeinen osa ruokavaliota, ja niit? valmistetaan monella tavalla. Aiemmin leip?? tehtiin maniokista, mutta nykyisin leipomoista saatavat vehn?leiv?t ovat syrj?ytt?neet sen asemaa. Kansallisruoka on vuoristobroileriksi kutsuttu sammakkolaji, mutta nykyisin on suositumpi kreoliruoka, jota tehd??n paahdetusta leip?puun hedelm?st?, kuivatusta turskasta ja sipulista paistamalla niit? ?ljyss?. Karjanhoito keskittyy vuohiin, sikoihin ja muutamiin lehmiin. Luonnosta pyydystet??n maalla ja joissa el?vi? rapuja, opossumeja, aguteja ja kalaa.

P??kaupunki Roseau oli aikoinaan ranskalaisten suurin taajama. He rakensivat taloja hujan hajan keskusaukion l?heisyyteen. Kun britit tulivat valtaan, he rakensivat loput keskustasta ruutuasemakaavaan. Useimmat taloista ovat pienikokoisia, ja niiden joukossa on sek? puuhuviloita kuisteineen ett? moderneja hurrikaaninkest?vi? betonirakennuksia. Brittien rakentamista linnoituksista Fort Young on hotellina ja Fort Shirley Portsmouthissa kansallispuiston rakennuksena. Maaseudulla talot rakennetaan perinteisesti paalujen varaan, ja niiss? on puiset sein?t ja peltikatto.

Dominican merkitt?vimm?t kulttuurihenkil?t ovat kirjailijat Jean Rhys ja Phyllis Shand Allfrey. Elokuvaa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu kuvattiin saarella.

Dominica on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1996. Sill? on ollut edustajia vain uinnissa ja yleisurheilussa. Kolmiloikkaaja Thea LaFond saavutti maalle ensimm?isen mitalin (kultaa) vuonna 2024 Pariisin olympialaisissa. Maan jalkapallojoukkue oli toukokuussa 2017 FIFA-rankingissa sijalla 186. Maassa toimii 21 jalkapalloseuraa, joissa pelaa yhteens? 1 300 rekister?ity? pelaajaa.

L?hteet

• Dominica Encyclop?dia Britannica. 2018. Encyclop?dia Britannica, Inc. Viitattu 3.6.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dominica Wikimedia Commonsissa

V?li-Amerikan valtiot

Mantereen maat	Belize Costa Rica El Salvador Guatemala Honduras Meksiko Nicaragua Panama
Saarivaltiot	Antigua ja Barbuda Bahama Barbados Dominica Dominikaaninen tasavalta Grenada Haiti Jamaika Kuuba Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Trinidad ja Tobago
Itsehallintoalueet	Anguilla Aruba Bonaire Brittil?iset Neitsytsaaret Caymansaaret Cura?ao Guadeloupe Martinique Montserrat Navassa Puerto Rico Saba Saint Barthélemy Saint-Martin Sint Eustatius Sint Maarten Turks- ja Caicossaaret Yhdysvaltain Neitsytsaaret