天津塘沽：开展“全街禁毒绿色新河”宣传活动
Philippa de Hainault (24. kes?kuuta 1311 Valenciennes, Hainaut'n kreivikunta, Pyh? saksalais-roomalainen keisarikunta – 15. elokuuta 1369 Windsorin linna, Englannin kuningaskunta) oli alankomaalainen aatelinen ja Englannin kuningas Edvard III:n kuningatarpuoliso vuosina 1328–1369.[1] H?n toimi my?s sijaishallitsijana puolisonsa poissaolon aikana vuonna 1346.[2]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Philippa oli flaamilaisen[1] Hainaut'n, Hollannin ja Zeelandin kreivi Willemin (n.?1286–1337) ja Jeanne de Valois'n (n. 1294–1352) tyt?r.[3] H?nen enonsa oli Ranskan kuningas Filip VI ja ?idinpuoleinen isoisois?ns? oli Ranskan kuningas Filip III.[3]
H?nell? oli kahdeksan sisarusta, joista h?n oli keskimm?inen. H?nen veljest??n Willemist? tuli is?ns? seuraaja Hainaut'n kreivin? ja h?nen vanhempi sisarensa Margaret avioitui Saksan ja Italian kuningas Ludvig IV Baijerilaisen kanssa, ja heid?t kruunattiin yhdess? Pyh?n saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi ja keisarinnaksi Roomassa vuonna 1328. Toinen sisar Johanna avioitui Jülichin herttua Wilhelm II:n kanssa. Lis?ksi h?nell? oli kahdeksan aviotonta sisaruspuolta is?ns? muista suhteista.[2]
Avioliitto, kuningatar
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Philippa kihlattiin elokuussa 1326 ja vihittiin v?litt?j?n avulla lokakuussa 1327 Englannin kuningas Edvard III:n kanssa.[4][2] He avioituivat 24. tammikuuta 1328 Yorkin tuomiokirkossa, yhdeks?n kuukautta t?m?n valtaistuimelle nousun j?lkeen.[2] H?net kruunattiin Englannin kuningattareksi 18. helmikuuta 1330.[5] Poliittisin perustein solmittu liitto oli t?hd?tty vahvistamaan kuningatar Isabelle de Francen ja t?m?n rakastajan Roger Mortimer aikeita Englannin valtaistuimen kaappaamiseen kuningas Edvard II:lta Hainault'n kreivin varustamalla heille siihen laivastoa.[5][2]
Seuratessaan Edvardia t?m?n sotaretkill? Skotlantiin vuonna 1333 ja Satavuotisen sodan aikana Flanderiin vuosina 1338–1340, h?n sai osakseen yleist? kunnioitusta lempeydest??n ja my?t?tunnostaan.[3] Flanderissa ja Hollannissa heille syntyi kaksi lasta.
Vuonna 1347 h?n esirukoilemalla pelasti kuuden Calais'n porvarin hengen Ranskassa, jotka Edvard oli uhannut teloittaa niskoittelusta Calais'n piirityksess? joukkojensa edess?. Toisin kuin aiemmat Englannin ulkomaalaiset kuningattaret, h?n ei vieraannuttanut englantilaisia ??paroneja tuomalla hoviin suurta m??r?? maanmiehi??n.[3]
Philippa toimi Englannin valtionhoitajana puolisonsa poissa ollessa Satavuotisen sodan taisteluissa vuonna 1346.[2] Skotlannin hy?kk?yksen edess? h?n kokosi Englannin armeijan, taisteli skotteja vastaan ??Neville's Crossin taistelussa 17. lokakuuta 1346 l?hell? Durhamia ja kokosi englantilaiset ratsusotilaat eteens? ennen taistelua. Tapahtuma johti englantilaisten voittoon ja Skotlannin kuningas David II:n vangitsemiseen, jota pidettiin vankeudessa yksitoista vuotta.[6]
Taiteiden ja tieteiden suosija
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kuningatar Philippa oli hainautlaisen kronikoitsija Jean Froissartin suojelija, joka toimi h?nen sihteerin??n vuodesta 1361 l?htien.[3] H?nen kappalaisensa Robert Eglesfield[5] perusti Oxfordin yliopiston Queen’s Collegen, joka nimettiin h?nen mukaansa. [3]
Perint?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Kuningatar Philippa de Hainault kuoli ?deeman kaltaiseen tautiin 58-vuotiaana elokuussa 1369 Windsorin linnassa. H?nelle j?rjestettiin valtiolliset hautajaiset kuusi kuukautta my?hemmin 9. tammikuuta 1370, ja h?net haudattiin Westminster Abbeyyn.[2] Jo h?nen elinaikananaan vuonna 1367 valmistuneen hautamonumentin realistisen, ik??ntyneest? kuningattaresta tehdyn alabasteripatsaan veisti brabantilainen kuvanveist?j? Jean de Liège. H?nen hautansa sijoitettiin Edvard Tunnustajan kappelin koillispuolelle ja puolisonsa isovanhempien, Edvard I:n ja Eleonor Kastilialaisen vastakkaiselle puolelle.[5]
Kahdeksan vuotta my?hemmin puoliso Edvard III kuoli ja h?net haudattiin kuningatar Philippan viereen.[2] Kaikkien tietojen mukaan heid?n nelj?kymment? vuotta kest?nyt avioliittonsa oli ollut onnellinen.[5]
J?lkel?iset
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Philippalle ja Edvardille syntyi kolmetoista lasta, joista kahdeksan eli aikuiseksi asti. Viisi heid?n pojistaan ??oli n?kyv?sti mukana 1300-luvun politiikassa.[1]
- Edward, Musta prinssi (15. kes?kuuta 1330[5] – 8. kes?kuuta 1376), avioitui serkkunsa Kentin kreivit?r Joanin kanssa. Heill? oli j?lkel?isi?, kuten Englannin kuningas Rikhard II.
- Isabella of Woodtock (16. kes?kuuta 1332 – huhtikuu 1379 tai 17. kes?kuuta/5. lokakuuta 1382), avioitui Bedfordin jaarli Enguerrand VII de Coucyn kanssa. Heill? oli j?lkel?isi?.
- Joan (19. joulukuuta 1333 tai 28. tammikuuta 1334 – 2. syyskuuta 1348), kihlattiin Kastilian kuningas Pedron kanssa, mutta kuoli noin 14-vuotiaana ruttoon ennen avioliittoa. Kaksi Pedron tyt?rt? avioituivat Joanin nuorempien veljien Johnin ja Edmundin kanssa.
- William of Hatfield (joulukuu 1336), kuoli pian syntym?ns? j?lkeen
- Lionel, Clarencen herttua (29. marraskuuta 1338 Antwerpen[5] – 7. lokakuuta 1368), avioitui (1) Ulsterin kreivit?r Elizabeth de Burghin kanssa. Avioitui (2) Montferratin markiisitar Violante Viscontin kanssa. Heill? oli j?lkel?isi?.
- John of Ghent, Lancasterin herttua (6. maaliskuuta 1340 Ghent[5] – 3. helmikuuta 1399), avioitui (1) Blanche of Lancasterin kanssa, joka oli kuningaskunnan vaikutusvaltaisimman ja rikkaimman suvun j?sen. Avioitui (2) Kastilian infanta Constancen kanssa. Naimisissa (3) entisen rakastajattarensa Katherine Swynfordin kanssa. H?nell? oli j?lkel?isi?: Englannin kuningas Henrik IV ja Beaufortin herttuat.
- Edmund Langley, Yorkin herttua (5. kes?kuuta 1341 – 1. elokuuta 1402), avioitui (1) Kastilian infanta Isabellan kanssa ja (2) pikkuserkkunsa Joan Hollandin kanssa. H?nell? oli j?lkel?isi?.
- Blanche (maaliskuu 1342), kuoli pian syntym?ns? j?lkeen
- Mary (10. lokakuuta 1344 – syyskuu 1361), avioitui Bretagnen herttua Jean IV:n kanssa. Ei j?lkel?isi?.
- Margaret (20. hein?kuuta 1346 –1. lokakuuta/25. joulukuuta 1361), avioitui Pembroken jaarli John Hastingsin kanssa. Ei j?lkel?isi?.
- Thomas (kes? 1347 – syyskuu 1348), kuoli yksivuotiaana ruttoon
- William of Windsor (ennen 24. kes?kuuta 1348 – ennen 5. syyskuuta 1348), kuoli alle puolivuotiaana
- Thomas of Woodstock, Gloucesterin herttua (7. tammikuuta 1355[5] – 8./9. syyskuuta 1397), avioitui Eleanor de Bohunin, Herefordin jaarli Humphrey de Bohunin perij?tt?ren kanssa. Heill? oli j?lkel?isi?.
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ a b c Philippa Of Hainaut | Flemish Queen, Consort, Edward III | Britannica www.britannica.com. Viitattu 13.6.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h 10 Facts About Philippa of Hainault History Hit. Viitattu 13.6.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Philippa Of Hainaut Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ Philippa of Hainaut | EBSCO Research Starters www.ebsco.com. Viitattu 13.6.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Philippa of Hainault (1310/15-1369) and Richard II archives.history.ac.uk. Viitattu 13.6.2025.
- ↑ Queen Philippa of Hainaut is born African American Registry. Viitattu 13.6.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hainaultin Filippa Wikimedia Commonsissa
| Kansainv?liset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkil?t | |
| Muut | |
