上个世纪这里曾大师云集 杭大新村何去何从

百度 围绕即将部署的陆基“宙斯盾”反导系统，俄罗斯与日本外长21日会面时表达不同立场，日本媒体描述为“摩擦”。

Latvian tasavalta Latvijas Republika
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti P??ministeri	Edgars Rinkēvi?s Evika Sili?a
P??kaupunki	Riika (632 600 as.) 56°58′N, 24°8′E
Muita kaupunkeja	Daugavpils (82 600 as.) Liepāja (68 900 as.)
Pinta-ala
– yhteens?	64 589 km2  (sijalla 123)
– josta sis?vesi?	1,5 %
V?kiluku (2019)	1 920 000 (sijalla 141)
– v?est?tiheys	29,7 as. / km2
– v?est?nkasvu	−0,74  (2018)
Viralliset kielet	latvia
Valuutta	euro (EUR)
BKT (2019)
– yhteens?	35,7 mrd. USD  (sijalla 106)
– per asukas	18 500 USD
HDI (2019)	0,866 (sijalla 37)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	4,2 %
– teollisuus	25,8 %
– palvelut	61,8 %
Aikavy?hyke	UTC+2
– kes?aika	UTC+3
Itsen?isyys Ven?j?st? uudelleenitsen?istyminen Neuvostoliitosta	-julistautui 18. marraskuuta 1918 -tunnustettu 11. elokuuta 1920 -itsen?isyys palautettu 21. elokuuta 1991
Lyhenne
– ajoneuvot:	LV
– lentokoneet:	YL
Kansainv?linen suuntanumero	+371
Tunnuslause	Tēvzemei un Brīvībai (Is?nmaalle ja vapaudelle)
Kansallislaulu	”Dievs, svētī Latviju!”
Edelt?j?(t)	Latvian SNT  Neuvostoliitto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Latvian tasavalta (latv. Latvijas Republika) eli Latvia (latv. Latvija) on valtio Pohjois-Euroopassa ja yksi Baltian maista. Se rajautuu pohjoisessa Viroon, id?ss? Ven?j??n sek? Valko-Ven?j??n ja etel?ss? Liettuaan. Maan p??kaupunki Riika on Baltian maiden suurin kaupunki. Latvia on yksi niist? kymmenest? valtiosta, jotka liittyiv?t Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Latvia on alavaa, kalkkipitoista moreenimaata. Sen pinta-alasta nelj?nnes on mets??, ja kalkkipitoinen maaper? suosii n?ytt?vi? kasveja kuten k?mmek?it?. Nykyisen Latvian muodostavat Liivinmaa ja Kuurinmaa ovat olleet vuosisatojen varrella kalparitarien, Puolan, Ruotsin, Saksan, Ven?j?n ja Neuvostoliiton vallan alla. Latvian ensimm?inen itsen?isyyskausi oli vuosina 1918–1940 ja toinen alkoi vuonna 1991. Neuvostokauden j?lkeen talouden toipuminen alkoi vauhdikkaasti 2000-luvulla, mutta vuonna 2008 alkanut kansainv?linen lama koetteli maata ankarasti.

Nimi

Maan omakielinen nimi Latvija on per?isin muinaisista latgalleista, joka yhdess? kolmen muun balttiheimon – kuurilaisten, seelien ja semgallien – sek? suomensukuisten liivil?isten kanssa muodostavat nykyisten latvialaisten etnisen perustan. Henrik L?ttil?inen latinalaisti nimen muotoon Lettigallia tai Lethia, joka puolestaan on toiminut pohjana monille nimen nykykieliss? esiintyville muunnelmille, kuten saksan Lettlandille. Liiviksi maan nimi on Le?mō tai Le?mō Vabāmō.^l?hde?

Maantiede

P??artikkeli: Latvian maantiede

V?in?joki on Latvian valtavirta, n?kym? Jēkabpilsin kaupungista

Maisemaa Gaujan kansallispuistosta

Jūrmalan rantaa Riianlahdelle.

Topografia ja vesist?t

Suurin osa Latviasta on alavaa maata, jonka maaper? on j??kauden muokkaamaa moreenia. My?s kalkkikivipitoisia rehevi? seutuja on runsain mitoin. Kohtalaisen korkeat kukkulat kattavat yhteens? noin nelj?nneksen maan pinta-alasta. Kolme yl?nk?aluetta sijaitsevat Kuurinmaalla maan l?nsiosassa, Vidzemess? maan keskiosassa ja Latgalliassa maan it?osassa. Maan korkein kohta, Gaizi?kalns, on vain 311,6 metri? korkea.

Soita on v?hemm?n kuin muualla Baltiassa, noin 10 prosenttia maa-alasta. Latgalen alueella maan it?osassa sijaitsee suurin osa Latvian j?rvist?, jotka ovat kaikki hyvin pieni?. J?rvi? on kaikkiaan 2 256. T?rkein joki on Riianlahteen laskeva V?in?joki. Muita jokia ovat Lielupe, Venta, Gauja ja Aiviekste. Riianlahti on Latvian luoteispuolella sijaitseva It?meren lahti. Latvialla ei ole meress? luonnollisia saaria. Kolkan majakkaa varten mereen kuusi kilometri? Kolkan niemest? on rakennettu 1870-luvulla keinotekoinen saari.

Ilmasto

Latviassa vallitsee leuto mannerilmasto. Kes? on l?mmin, kev?t ja syksy ovat leutoja. Joskus talvella voi olla purevan kylm??, kun kylm? ilmavirtaus Ven?j?lt? saavuttaa Latvian. Silloin sataa yleisesti lunta. Sadetta esiintyy ymp?ri vuoden, m??r?llisesti eniten elokuussa. Riiassa l?mpimimm?n kuukauden eli hein?kuun keskim??r?inen ylin l?mp?tila on 21,7 astetta ja kylmimm?n eli tammikuun keskim??r?inen alin ?7,8 astetta.

Luonto ja luonnonsuojelu

Katso my?s: Luettelo Latvian kansallispuistoista

Latvian maisemaa koristavat suuret mets?t, j?rvet ja muutamat suot, jotka ovat p??osin keidassoita. Metsi? on maan pinta-alasta noin nelj?nnes, ja mets?teollisuus onkin t?rke? teollisuudenala. Latvian mets?t ovat hemiboreaalista sekamets??. Noin 90 prosenttia puustosta on havupuita, kuusta ja m?nty?. Valtion metsiss? kasvaa enemm?n havupuuta, yksityismailla lehtipuuta. Puuston tilavuudesta on m?nty? 40 prosenttia, rauduskoivua 30 prosenttia ja kuusta 17 prosenttia.

Kaikkiaan Latviassa on tavattu 27 700 eli?lajia. Suuriin nis?kk?isiin kuuluvat susi, ilves, saksanhirvi, mets?kauris, villisika ja saukko. Kuurinmaalla vaeltaa villej? visenttej? ja villiintyneit? hevosia. Linnuista n?ytt?vimpi? ovat kattohaikara, mustahaikara ja pikkukiljukotka. Kasveihin kuuluu yli 30 harvinaista k?mmekk?lajia.

Merkitt?v? osa Latvian pinta-alasta kuuluu erityyppisten suojelualueiden piiriin. Maan suojelualueisiin sis?ltyy muun muassa nelj? luonnonpuistoa, nelj? kansallispuistoa, biosf??rialue ja yhdeks?n maisemansuojelualuetta.

Historia

P??artikkeli: Latvian historia

Latvian historia

• Liivil?iset
• Baltit
  • Latgallit
  • Kuurit
  • Semgallit
  • Seelit
• Viikinkiaika Latviassa
• Baltiansaksalaiset
• Ristiretket Baltiaan
• Liivinmaan liitto
  • Liivinmaan ritarikunta
  • Riian arkkihiippakunta
  • Kuurinmaan hiippakunta
• Vanha Liivinmaa
• Baltian valtatyhji?
• Liivinmaan sota
• Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta
• Puolan sota
• Pohjan sota
• Suuri Pohjan sota
• It?merenmaakunnat
  • Vironmaan kuvernementti
  • Liivinmaan kuvernementti
  • Kuurinmaan kuvernementti
• Ober Ost
• Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
• Baltian yhdistynyt herttuakunta
• Latvian tasavalta
• Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)
• Molotov–Ribbentrop-sopimus
• Latvian p??hallintopiiri
• Ostlandin valtakunnankomissariaatti
• Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
• Baltian maiden itsen?istyminen 1986–1991
• Latvian tasavalta

Balttiheimot j??v?t saksalaisvallan alle

Nykyisen Latvian alueella on ollut asutusta pian j??kauden j?lkeen 9000 eaa., kun ensimm?iset ihmiset etel?st? saapuivat alueelle. Muinaisbalttilaiset tulivat aluksi toimeen mets?st?m?ll? ja kalastamalla. He eliv?t matriarkaalisissa yhteis?iss?, joissa ruoka ja tavarat jaettiin tasa-arvoisesti yhteis?n kesken. My?hemmin ilmastonmuutoksen seurauksena joille ja j?rville alkoi muodostua suurempia asutuskeskuksia. Heid?n saapuessaan aluetta asuttivat it?merensuomalaiset heimot, joista Latvian liivil?iset polveutuvat ja joilta muinainen Liivinmaa sai nimens?.

Keskiajalle saakka It?meren rannikko oli tunnettu meripihkasta. Osaksi meripihkakaupan ansiosta Latvian alue oli osa Pohjois- ja It?-Euroopan kauppareittej? Euroopan keskeisimmille alueille. It?meren meripihka tunnettiin antiikin Kreikassa ja Roomassa saakka.

Baltit j?rjest?ytyiv?t heimoiksi ensimm?isen vuosituhannen aikana. Niist? muodostui l?nsirannikolla kuurilaiset, id?ss? latgallit ja V?in?joen etel?puolella seelit eli selonit sek? keskell? Lielupe-joen laaksossa semgallit. Liivil?iset vet?ytyiv?t Riianlahden rannoille. Semgallit ja latgallit nousivat ajan my?t? johtaviksi heimoiksi. Keskiajalta 1900-luvun alkuun saakka nykyisen Latvian alue oli jakautuneena Liivinmaahan ja Kuurinmaahan, joista Liivinmaa k?sitti my?s nykyisen Viron etel?osan. Rajana Liivinmaan ja Kuurinmaan v?lill? oli V?in?joki.

Latvian p??kaupunki Riika.

Vilkkaan kauppareitin ansiosta alueelle alkoi 1100-luvun loppupuolella muuttaa saksalaisia kauppiaita. He toivat mukanaan my?s kristinuskon: munkki Meinhard perusti 1186 V?in?joen varteen Ykskyl??n (nyk. latv. Ik??ile) kirkon. H?nest? tuli Liivinmaan piispa, joka toimi Bremenin arkkipiispan alaisuudessa. 1199 Liivinmaan piispaksi nimitettiin Albert von Buxh?vden, joka ryhtyi k??nnytt?m??n Liivinmaan kansoja. H?n perusti 1201 V?in?joen suuhun Riian kaupungin, ja h?nen johdollaan siell? luotu kalparitaristo eli Liivinmaan ritarikunta valtasi nopeasti koko Liivinmaan ja k??nnytti sen v?est?n kristinuskoon. Kuurinmaakin valloitettiin vuosina 1230–31. Semgallit jatkoivat vastarintaa vuoteen 1264 saakka. Kalparitaristo liittyi 1237 saksalaiseen ritarikuntaan ja balttien antautumisen my?t? Liivinmaan rajat vakiintuivat.

Puolan, Ruotsin ja Ven?j?n vallan alla

Piirros Riian kaupungista vuonna 1612.

Ritarikuntavaltion hajoaminen 1500-luvulla synnytti valtatyhji?n, jonka t?ytti ensin Puola. Vuosina 1558–1583 k?ytiin Ven?j?n ja sen l?nsinaapurien, l?hinn? Puolan kesken Liivinmaan sota, jonka lopputuloksena Vironmaa joutui Ruotsille, Liivinmaa ja Latgallia Kuurinmaan herttuakunnalle. Ruotsi vahvisti asemiaan valtaamalla vuonna 1621 Riian, joka samoin kuin koko Liivinmaa liitettiin Ruotsiin Altmarkin rauhassa 1629. Liivinmaan papiston ja virkamiehist?n kouluttamiseksi kuningas Kustaa II Aadolf perusti Tarttoon yliopiston vuonna 1632.

Samaan aikaan kun saksalainen ritarikunta hajosi, Latvian alueelle alkoi Keski-Euroopasta tulla uskonpuhdistuksen vaikutuksia. Jo 1520-luvulla Riika oli It?meren l?nsirannan merkitt?vin uskonpuhdistuksen keskus. Parissa vuosikymmeness? alueen valtaeliitti omaksui luterilaisuuden, vaikkakin katolinen kirkko vakiinnutti valta-aseman it?isell? Latgallian alueella.

Strategisesti t?rke? Kuurinmaa kiinnosti sek? Ruotsia ett? Puolaa, ja ne k?viv?t sen omistajuudesta sodan vuosina 1600–1629. Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta j?i kuitenkin Puolan vasalliksi. 1600-luku oli Kuurinmaalle taloudellisen noususuhdanteen aikaa. Herttua Jakob Kettlerin valtakaudella (1642–1682) merenkulku ja kauppa kukoistivat jopa siin? m??rin, ett? Kuurinmaa hankki siirtokunnat Gambiasta ja Tobagosta. Ne kuitenkin menetettiin Jakob Kettlerin kuoltua ja laivaston hajottua.

Koko Raamattu k??nnettiin latviaksi vuonna 1689. 1600-luvun kuluessa alueen v?est?st? muodostui hiljalleen yhten?inen kansakunta ja kulttuuri, jota alettiin kutsua latvialaiseksi (latvie?i). Varsinainen kansallinen her??minen tapahtui Latviassa kuten muuallakin vasta 1800-luvulla, jolloin perustettiin monia kulttuurilaitoksia ja Riian Latvialainen Seura 1868.

Kuuluessaan Ruotsille oli Riika koko Ruotsin suurin kaupunki. Ruotsi menetti Liivinmaan ja Vironmaan Ven?j?lle suuressa Pohjan sodassa ja lopullisesti Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721. Puolan jaossa 1772 Ven?j? sai my?s Latgallian alueen ja Puolan kolmannessa jaossa 1795 Kuurinmaan. Sek? Liivinmaa ett? Kuurinmaa olivat vuoteen 1917 saakka Ven?j?n kuvernementteja, joista Liivinmaahan kuului my?s nykyisen Viron etel?osa. Lis?ksi nykyisen Latvian it?osa kuului Vitebskin kuvernementtiin. Teollisuuden lis??ntymisen my?t? latvialaisprovinssien talous koheni ja v?est? lis??ntyi niin nopeasti, ett? Liivinmaan kuvernementti ja Kuurinmaan kuvernementti olivat koko Ven?j?n imperiumin kehityksen k?rjess?. Maatalousv?est?n olot heikkeniv?t kuitenkin aluksi maaorjuuden vuoksi. Maaorjuus lakkautettiin Liivinmaalla vuonna 1817, Kuurinmaalla 1819 ja Latgalliassa vasta 1861. Maakysymys ratkaistiin niin, ett? aatelisto s?ilytti omistusoikeutensa maaorjuuden loputtuakin. Maanosto-oikeuden maatalousv?est? sai vasta v. 1863.

Kansallinen her??minen ja tie itsen?isyyteen

Kansallinen her??minen alkoi 1800-luvulla my?s latvialaisten keskuudessa. Vuonna 1822 alkoi ilmesty? ensimm?inen latviankielinen sanomalehti Latweeschu Avise, 1824 perustettiin Latvialaisen kirjallisuuden seura ja 1868 Riian latvialainen seura, josta tuli kansallisen toiminnan keskus. Vuonna 1873 j?rjestettiin ensimm?iset kansalliset laulujuhlat. 1870-luvulla alettiin Riian teatterissa esitt?? my?s latviankielisi? n?ytelmi?. Oma osuutensa kansallishengelle on ker?tyill? ja julkaistuilla kansanlauluilla (daina) ja kansanrunoudella. Andrejs Pumpurs julkaisi v. 1888 kansantaruihin pohjautuvan kansalliseepoksen Lā?plēsis (Karhunkaataja, suom. 1988). Aktiivisimmin kulttuuriel?m?ss? toimivat niin sanotut nuorlatvialaiset (jaunlatvie?i), jotka vaativat muun muassa latvialaisille samanlaisia kansallisia oikeuksia kuin muilla sivistyskansoilla. Samalla arvosteltiin saksalaisylimyst?n ylivaltaa kulttuuriel?m?ss? ja politiikassa. Sosialismin aatteet valtasivat alaa Latviassa nopeasti 1890-luvulta l?htien ja ryhm? nuoria intellektuelleja irtaantui kansallisesta taistelusta. Heid?n tunnuksenaan oli: Proletariaatilla ei ole is?nmaata. Ensimm?isen? poliittisena puolueena maahan perustettiinkin Latvian sosialidemokraattinen ty?v?enpuolue v. 1904. Yhteiskunnalliset paineet ja valtav?est?n tyytym?tt?myys purkautuivat vuoden 1905 vallankumouksessa. Se suuntautui kaupungeissa erityisesti ven?l?ist?mistoimia vastaan, maaseudulla taas maata omistavaa saksalaisaatelistoa vastaan. Vallankumouksen yhteydess? esitettiin my?s ensi kertaa ajatus latvialaisalueiden yhdist?misest?. Ylimyst?n v?h?iset my?nnytykset eiv?t en?? saaneet yleisen mielipiteen suuntaa k??ntym??n, vaan demokratia- ja kansalliset autonomiavaatimukset lis??ntyiv?t. Vuonna 1914 Latvian sosialidemokraattisen puolueen puoluekokous j?rjestettiin Brysseliss?. Kokouksessa bol?evikit kaappasivat vallan puolueessa.

Ensimm?isen maailmansodan toisena vuonna 1915 Saksa miehitti Kuurinmaan ja loputkin latvialaisalueet 1917. Tsaarin armeijassa palveli latvialainen jalkav?kiosasto, joka k?vi ankarimman taistelunsa Riiasta jouluna 1916. Latvialaiset tarkka-ampujarykmentit perustettiin sodan aikana. Ne radikalisoituivat sodan kuluessa ja Lokakuun vallankumouksen j?lkeen niist? tuli puna-armeijan eliitti?, joka hajotettiin eri rintamille.

Vuodesta 1917 l?htien latvialaiset alkoivat tavoitella kansallista itsem??r??misoikeutta. Riiassa puolueet perustivat yhteisen demokraattisen rintaman (Demokratiskais bloks). Valkassa perustettiin Latvian v?liaikainen kansallisneuvosto (Latvie?u pagaidu nacionālā padome), joka p??tti 30. tammikuuta 1918 muodostaa riippumattoman ja demokraattisen Latvian valtion, johon kuuluisivat kaikki latvialaisten asuttamat alueet. 17. marraskuuta demokraattinen rintama ja v?liaikaisneuvosto p??ttiv?t yhdess? muodostaa parlamentin, Latvian kansallisen neuvoston (Tautas padome), ja seuraavana p?iv?n? se antoi Latvian kansallisteatterissa Latvian eli ”L?ttil?isen Liivinmaan” itsen?isyysjulistuksen. Kansallisneuvoston puhemieheksi valittiin Jānis ?akste ja p??ministeriksi Kārlis Ulmanis.

Maailmansodan loppuvaiheessa maan olivat miehitt?neet saksalaiset, joiden tukemat baltiansaksalaiset muodostivat oman maaneuvoston huhtikuussa 1918 ja kaappasivat vallan saksalaisten tuella vuotta my?hemmin. Puna-armeija ajoi saksalaisia maasta ja bol?evikit julistautuivat maan hallitsijoiksi helmikuussa 1919. Kolmen hallituksen v?linen vapaussota p??ttyi Ulmanisin hallituksen voittoon hein?kuussa 1919. Saksa tunnusti maan itsen?isyyden hein?kuussa 1920 ja Neuvosto-Ven?j?n kanssa solmittiin rauha elokuussa 1920.

Vuonna 1934 Ulmanis kaappasi vallan, hajotti parlamentin m??r??m?tt?m?ksi ajaksi, kielsi poliittiset puolueet ja ryhtyi hallitsemaan maata diktatorisesti. Presidentti Alberts Kviesisin virkakauden p??tytty? vuonna 1936 Ulmanis otti itselleen perustuslain vastaisesti my?s presidentin teht?v?t. Ulmanis pyrki diktaattorina l?hent?m??n Latviaa natsi-Saksaan, mutta yritys kariutui Molotov–Ribbentrop-sopimuksen solmimiseen elokuun lopulla 1939. Toisen maailmansodan sytytty? Latvia julistautui puolueettomaksi.

Latvian neuvostotasavalta

P??artikkeli: Latvian sosialistinen neuvostotasavalta

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen seurauksena Neuvostoliitto ryhtyi tavoittelemaan Latviaa haltuunsa. Lokakuussa 1939 solmitun sopimuksen nojalla se perusti Latvian l?nsiosiin ilma-, meri- ja maavoimien tukikohtia ja sijoitti niihin yli 25 000 sotilasta, mik? oli enemm?n kuin Latvian rauhanaikaisen armeijan vahvuus. Neuvostoliitto valtasi maan 17. kes?kuuta 1940, perusti Latvian sosialistisen neuvostotasavallan ja k?ynnisti laajan terrorin. Latvian liitt?mist? Neuvostoliittoon johti varap??ministeri Andrei Vy?inski, joka oli kunnostautunut yleisen? syytt?j?n? Stalinin vainojen aikaisissa oikeudenk?ynneiss?. Valtionp??mies Kārlis Ulmanis vangittiin ja kuljetettiin Turkmenistaniin, jossa h?n kuoli pari vuotta my?hemmin; h?nen tarkka kohtalonsa selvisi vasta Mihail Gorbat?ovin kaudella 1980-luvulla. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Latvian hein?kuussa 1941. Latvian juutalaisista 90 prosenttia eli 80 000 henke? likvidoitiin vuosina 1941–1942. Sodan loppuvaiheessa perustettiin latvialainen Waffen-SS-joukko, joka taisteli Saksan puolella puna-armeijaa vastaan. Siihen v?rv?ttiin noin 100 000 miest?.

Neuvostoliitto valtasi Latvian uudelleen vuosina 1944–1945. Latvialaiset taistelivat puna-armeijaa vastaan pitk??n, ja viel? 1953 osia maasta oli Neuvostoliiton kontrollin ulottumattomissa. Vuoden 1944 j?lkeen l?hes viidesosa latvialaisista pakeni l?nteen tai kyyditettiin it??n, ja Neuvostoliitto toi maahan siirtolaisia muualta paikkaamaan syntynytt? ty?voimapulaa sek? ven?l?ist?m??n t?t? osatasavaltaansa. Vuosien 1951 ja 1989 v?lill? Latviaan muutti 400 000 henke?. Useat l?nsimaat eiv?t koskaan tunnustaneet Baltian maiden liitt?mist? Neuvostoliittoon, sill? kansainv?lisoikeudellisesti ne olivat teoriassa itsen?isi? kaikkien miehitysvuosien ajan.

Latvian tasavalta

Latvialainen sotilas Irakissa vuonna 2006.

Latvia itsen?istyi uudelleen Viron ja Liettuan kanssa samaan aikaan uudelleen Neuvostoliiton vallankaappauksen kaaduttua 21. elokuuta 1991. 29. maaliskuuta 2004 maa liittyi puolustusliitto Naton j?seneksi.

Latviasta tuli 1. toukokuuta 2004 Euroopan unionin j?senmaa ja 1. tammikuuta 2014 Latvia otti k?ytt??n euron valuuttanaan. Vuonna 2006 s??dettiin tiukka kansalaisuuslaki, joka edellytt?? latvian kielen hyv?? osaamista.

Latvian valtion talous romahti kansainv?lisen pankkikriisin seurauksena. Kansainv?linen valuuttarahasto IMF my?nsi sille joulukuussa 2008 pelastuspaketin. Tammikuussa 2010 ty?tt?myys nousi kahteenkymmeneen prosenttiin.

Puoluepolitiikan ulkopuolinen, arvovaltainen Vaira Vī?e-Freiberga toimi Latvian presidenttin? kaksi kautta vuosina 1999–2007. H?n oli Latvian ja koko Baltian ensimm?inen naispuolinen presidentti.

Politiikka

Presidentti

Edgars Rinkēvi?s, Latvian presidentti vuodesta 2023

Latvia on parlamentaarinen tasavalta, jossa presidentill? ei ole kovin paljon valtaa. Presidentin virka on l?hinn? seremoniallinen, mutta presidentill? on kuitenkin oikeus nimitt?? p??ministeri ja suurl?hettil??t sek? tehd? lakiehdotuksia tai palauttaa niit? takaisin parlamentin k?sitelt?v?ksi sek? hajottaa parlamentti. Presidentti on my?s asevoimien ylip??llikk?. Latvian parlamentti valitsi toukokuussa 2023 ulkoministeri Edgars Rinkēvi?sin maan presidentiksi.

Parlamentti

N?kym? Latvian parlamentin (Saeima) saliin.

Latvian yksikamarisessa parlamentissa Saeimassa on sata j?sent?, jotka valitaan vaaleissa joka nelj?s vuosi. J?senet valitaan suhteellisella vaalitavalla ja puolueilla on viiden prosentin ??nikynnys. Vaalit j?rjestet??n lokakuun ensimm?isen? sunnuntaina. Saeima valitsee presidentin nelj?n vuoden v?lein. Ennen vuotta 1997 kausi oli kolmivuotinen. Presidentti nimitt?? haluamansa ehdokkaan p??ministeriksi, joka kokoaa hallituksen. P??ministerin on saatava parlamentin luottamus.

Syksyn 2011 vaaleissa Zatlersin Reformipuolue sai alun perin 22 paikkaa, mutta kuusi edustajaa muodosti my?hemmin lokakuussa oman ryhm?n, jolloin Zatlersin Reformipuolue paikkam??r?ksi j?i 16. Reformipuolueen osuus ??nist? oli 20,82 prosenttia.

Latvian parlamenttivaaleissa lokakuussa 2018 suurimmaksi puolueeksi tuli Ven?j?-mielinen Harmonia-puolue, joka sai ??nist? 19,91 prosenttia. Toiseksi tuli itsens? eliitti? ja valtamediaa vastaan asemoiva Kuka omistaa valtion (KPV LV) 14,06 prosentin osuudella ja kolmanneksi suurimman ??nisaaliin sai Uusi konservatiivinen puolue JKP 13,6 prosentilla. EU- ja Nato-my?nteinen Kehityksen puolesta/For! -koalitio sai 12,04 prosenttia ??nist? ja istuvan p??ministerin puolue, Vihreiden ja maanviljelij?iden liitto, sai ??nist? 9,96 prosenttia. Sosiaalidemokraattinen Harmonia ajaa l?hinn? Latvian ven?j?nkielisen v?est?n etuja. Hallituspuolueet kokivat vaaleissa tappion, sill? Harmonia ja populistipuolueet saivat yhdess? 55 edustajaa 100-paikkaiseen parlamenttiin.

Hallitus

Marraskuussa 2013 tapahtuneen Riian kauppakeskuksen romahduksen j?lkeen p??ministeri Valdis Dombrovskis erosi. Uuden hallituksen p??ministeriksi nousi tammikuussa 2014 edellisen hallituksen maatalousministerin? toiminut 62-vuotias Laimdota Straujuma yhten?isyyspuolueesta. H?n oli Latvian ensimm?inen naisp??ministeri. Keskustaoikeistolainen hallitus sai parlamentilta luottamuslauseen 22. tammikuuta 2014. Hallitukseen kuuluvat kaikki porvaripuolueet ja lis?ksi siihen kuuluu puolueisiin sitoutumaton liikenneministeri. Oppositioon j?i vain Riian pormestarin Nils U?akovsin johtama harmoniapuolue, joka on vasemmistolainen ja ven?l?ismielinen. Straujuma ilmoitti joulukuussa 2015 eroavansa p??ministerin teht?vist?. Hallituksen sis?ll?, erityisesti yhten?isyyspuolueessa, oli erimielisyyksi? ja p??ministerin johtamistapaa oli arvosteltu virkamiesm?isen harmaaksi. Helmikuussa 2016 maa uudeksi p??ministeriksi nimitettiin Māris Ku?inskis.

Tammikuussa 2019 Latvia sai uusista puolueista muodostuneen hallituksen, jonka p??ministerin? aloitti Kri?jānis Kari??. Hallituksen suurimmat puolueet olivat Uusi konservatiivinen puolue (JKP) ja Kenelle valtio kuuluu (KPV LV), jotka oli perustettu muutaman edellisen vuoden sis?ll?. P??ministeripuolue Uusi yhten?isyys oli koko parlamentin pienin puolue.

Elokuussa 2023 hallituspuolueet riitaantuivat, ja p??ministeri Kari?? ilmoitti erostaan. Syyskuussa parlamentti antoi tukensa uudelle hallitukselle, joka muodostui Uusi yhten?isyys -liittoumasta, Vihreiden ja maanviljelij?iden liitosta sek? sosiaalidemokraattisesta Edistykselliset-puolueesta. Uuden yhten?isyyden Evika Sili?a aloitti p??ministerin? 15. syyskuuta 2023. Edellisess? hallituksessa h?n oli toiminut sosiaaliministerin?, nyt Kari??in p??ministeriys vaihtui ulkoministerin salkkuun.

Latvian ven?l?isv?hemmist? ja suhteet Ven?j??n

Latvian suhteita Ven?j??n luonnehdittiin vuonna 2007 huonoiksi. Ven?l?isv?hemmist? on Latviassa Baltian maista suurin, noin 700 000 henke? eli l?hes kolmannes v?est?st?. Ven?l?isist? noin puolet on Latvian kansalaisia. Ven?l?isv?hemmist?n taloudellinen asema on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Virossa. Max Jakobson on v?itt?nyt, ett? Ven?j? k?ytt?? v?hemmist?n tukemista verukkeena poliittiselle painostukselle. Kiistelty poliitikko Tatjana ?danoka on Latvian ven?l?isv?hemmist?n edustaja Euroopan unionin parlamentissa ja edustaa Euroopan vihreit?. Huhtikuussa 2019 Latvian hallitus erotti Riian pormestarin, jota hallitus syytti teht?viens? laiminly?misest?. Nils U?akovs oli ollut Latvian p??kaupungin pormestari kymmenen vuoden ajan. H?n oli ensimm?inen ven?l?istaustainen pormestari ja samalla Latvian suurimman oppositiopuolueen Harmonian johtaja, jonka johdolla ven?j?nkielisten suosima sosialidemokraattinen Harmonia oli kasvanut parlamentin suurimmaksi puolueeksi ja pit?nyt k?rkipaikkaa vuodesta 2011. Erottamisen taustalla oli Riian kaupungin hallinnon korruptioskandaali.

Paikallishallinnollinen jako

Latvian kunnat ja kaupungit kartalla.

P??artikkeli: Latvian hallinnollinen jako

Paikallishallinnollisesti Latvia jakautuu 36 kuntaan (latv. novads) ja seitsem??n itsehallinnolliseen tasavallan kaupunkiin (republikas pilsēta), jotka eiv?t kuulu osana mihink??n kuntaan. Kuntajako on per?isin vuoden 2021 hallinnonuudistuksesta. Ennen uudistusta maassa oli 119 kuntaa ja kaupunkia.

Suurimmat kaupungit

Oheisessa taulukossa on lueteltu Latvian suurimmat, yli 10 000 asukkaan kaupungit (1.1.2012). Tasavallan tason kaupunkeja on yhdeks?n, jotka on esitetty lihavoituna. Loput Latvian yhteens? 77 kaupungista on organisoitu kuntahallinnon alaisuuteen. Viereinen kartta kertoo kaupunkien sijainnin.

Riika

Daugavpils

Liepāja

Jelgava

Jūrmala

Ventspils

Rēzekne

Valmiera

Ogre

Jēkabpils

Tukums

Salaspils

Cēsis

Kuldīga

Olaine

Saldus

Sigulda

Talsi

Dobele

Riianlahti

Ven?j?,
Pihkovan
alue

Viro

Liettua

Valko-Ven?j?

Kaupungin asukasluku

  > 100 000 as.

  30 000–100 000 as.

  10 000–30 000 as.

Vaakuna	Kaupunki	Asukasluku (1.1.2012)	Historiallinen alue
	Riika	699 203	Vidzeme
	Daugavpils (V?in?nlinna)	101 057	Latgallia
	Liepāja	82 413	Kuurinmaa
	Jelgava	63 534	Zemgale
	Jūrmala	56 307	Vidzeme
	Ventspils	41 998	Kuurinmaa
	Rēzekne	33 936	Latgallia
	Valmiera	26 674	Vidzeme
	Ogre	26 549	Vidzeme
	Jēkabpils	25 883	Selonia/Latgale
	Tukums	19 729	Zemgale
	Salaspils	18 039	Vidzeme
	Cēsis	17 673	Vidzeme
	Kuldīga	12 494	Kuurinmaa
	Olaine	12 367	Vidzeme
	Saldus	12 085	Kuurinmaa
	Sigulda	11 368	Vidzeme
	Talsi	10 962	Kuurinmaa
	Dobele	10 895	Zemgale

Kappalem??r?isesti enemmist? Latvian 77 kaupungista on siis pieni?, alle 10 000 asukkaan kaupunkeja.

Katso my?s: Luettelo Latvian kaupungeista

Talous

Latvian reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1996–2006.

Latvian bruttokansantuote oli vuonna 2019 noin 36 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja ostovoimakorjattuna noin 61 miljardia. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote oli vuonna 2019 noin puolitoistakertainen vuoteen 2009 verrattuna (vuoden 2011 hintoihin). Vaihtotase on ollut liev?sti alij??m?inen. Ty?tt?myysaste on laskenut huomattavasti, mutta pysynyt silti verraten korkeana. Inflaatio on ollut maltillista.

Latvian talous oli 2000-luvun alkupuolella yksi Euroopan nopeimmin kasvavia. Vuonna 2006 bruttokansantuote kasvoi 11,9 prosenttia ja inflaatio oli 6,2 prosenttia. Ty?tt?mi? oli 8,5 prosenttia, ja se pysyi muuttumattomana kahteen edelliseen vuoteen n?hden. Ty?tt?myys l?hti kuitenkin tuolloin laskuun, etenkin Irlantiin ja Britanniaan kohdistuneesta muuttoliikkeest?. Yksityist?minen on suurilta osin saatu p??t?kseen lukuun ottamatta suuria valtion omistamia energia- ja vesilaitoksia.

Lentoyhti? airBaltic on yksi Latvian tunnetuimpia yrityksi?.

Maailmalla levinnyt taantuma syksyll? 2008 tuntui Latviassa poikkeuksellisen rajusti. T?t? ennen Latvian talous kasvoi eritt?in voimakkaasti, kunnes syksyll? 2008 talous ajautui vakavaan laskuun. Maassa mellakoitiin rajuimmin sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Helmikuussa 2009 Latvia anoi 7,5 miljardin lainaa kansainv?liselt? valuuttarahastolta ja EU:lta. Maaliskuussa ty?tt?myys oli kasvanut seitsem?st? prosentista 16,8 prosenttiin. Ty?tt?myys oli tuolloin 23 prosenttia ja sen kasvu korkeinta koko EU:n alueella.

Vuonna 2009 p??ministeriksi valittu Valdis Dombrovskis leikkasi rajusti palkkoja ja sosiaalikuluja ja voitti silti vaalit kasvattaen paikkam??r??ns?. Dombrovskisin hallitus voitti vuosien 2010 ja 2011 vaaleissa ja viel? vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Dombrovskis oli niin suosittu, ett? h?nen puolueensa sai puolet paikoista. Koska Latviassa tehtiin uskottavia s??st?toimia, luottamus toipumiseen syntyi nopeasti ja maan talous on viime vuosina kasvanut yli viiden prosentin vuosivauhtia.

Sosiaaliturvaa ja el?kkeit? ei Dombrovskisin s??st?toimissa juurikaan leikattu, mutta Latvia sulki puolet valtion virastoista, my?s joitain kouluja ja sairaaloita, erotti 30 prosenttia virkamiehist? ja pudotti ty?ntekij?idens? palkkoja 26 prosenttia yhdess? vuodessa, ministerien palkkoja jopa 35 prosenttia. Ty?tt?myys puolittui nopeasti 11,5 prosenttiin.

Riian p?rssin nykyinen rakennus.

Latvian taloudessa, kuten kaikissa Baltian maissa, on edelleen neuvostovallan ajalta periytyvi? ongelmia. Heti itsen?istymisen j?lkeen 1992 talous kutistui kolmanneksen, kun tuotteille piti alkaa etsi? markkinoita uusista suunnista. Neuvostoliiton aikaan Latviassa valmistettiin melkein kaikki valtakunnan rautateiden matkustajavaunut, ja puolet puhelimista. Maaliskuussa 1993 Latvia julistautui taloudellisesti itsen?iseksi siirtyess??n k?ytt?m??n Ven?j?n ruplan sijasta Latvian ruplaa. My?hemmin samassa kuussa siirryttiin k?ytt?m??n Latvian omaa rahayksikk?? latia. Lati oli sidottu euroon. Latvia siirtyi euroon 1. tammikuuta 2014. Riian p?rssi on perustettu vuonna 1993. Nykyisin sen omistaa OMX. Maailman kauppaj?rjest? WTO:hon maa liittyi vuonna 1999.

Merkitt?vimm?t luonnonvarat ovat meripihka, turve, kalkkikivi, vesivoima ja puu. Merkitt?vimm?t vientituotteet ovat koneet, puutavara, elintarvikkeet ja tekstiilit. Vuonna 2004 Latvian energiasta 36 prosenttia tuli uusiutuvista energial?hteist?, 30 prosenttia ?ljyst? ja 29 prosenttia maakaasusta. Uusiutuvat energial?hteet ovat l?hinn? vesivoimaa, mutta kasvavassa m??rin my?s tuulivoimaa ja biopolttoaineita. Kaasua ja ?ljy? tuodaan p??asiassa Ven?j?lt?.

Vuoden 2018 pankkiskandaali

Latvian pankkisektoria on pitk??n ep?ilty rikollisen p??oman v?litt?misest? ja rahanpesusta. Vuodesta 2001 Latvian keskuspankkia johtanut Ilmārs Rim?ēvi?s joutui skandaalin keskipisteeksi, kun h?net pid?tettiin helmikuussa 2018 ep?iltyn? korruptiosta. On esimerkiksi paljastunut, ett? Ven?j?lt? vuosina 2010–2015 tuli Latvian kautta l?hes 20 miljardin euroa rikollista rahaa l?nteen. Latvialaispankkeja on j??nyt kiinni my?s Pohjois-Korean pakotteiden kiert?misest?, erityisesti Latvian suurin pankki ABLV. Kilpailevan Norvik-pankin p??omistaja ja p??johtaja v?ittiv?t Rim?ēvi?sin yritt?neen saada pankilta lahjuksia. Tapaus osoittaa, ett? Latvia on haluton siivoamaan pankkisektoriaan. Se ryhtyi siihen vasta, kun v?linpit?m?tt?myys uhkasi vuonna 2016 hidastaa sen p??-sy? teollisuusmaiden j?rjest? OECD:n j?seneksi.

Liikenne

Latviassa on 42 lentokentt??. Rautateit? on 2 239 kilometri? ja p??llystetty? maantiet? 14 459 kilometri?. Satamakaupungit ovat Riika ja Ventspils. Riiasta on lauttayhteyksi? Tukholmaan ja Lyypekkiin. My?s Ventspilsist? p??see Ruotsiin ja Saksaan ja lis?ksi nelj? kertaa viikossa Viroon. Useimmissa kaupungeissa on toimiva paikallisliikenne, johon k?ytet??n busseja, raitiovaunuja ja johdinautoja. Junalla p??see k?tev?sti esimerkiksi Riiasta Jūrmalaan 40 minuutissa tai Liepājaan kolmessa tunnissa.

V?est?

Latvian kansalaisia oli vuoden 2011 v?est?nlaskennassa 83,8 prosenttia maan asukkaista, joka oli selv?sti enemm?n kuin edelt?neess? eli vuoden 2000 v?est?nlaskennassa, jolloin heit? oli 74,5 prosenttia asukkaista (tuolloin 2 377 383). Latvian v?kiluku laski vuosien 2000–2011 v?est?nlaskentojen v?lill? merkitt?v?sti, 13 prosenttia. V?kiluvun laskussa n?kyi selv?sti muiden kuin Latvian kansalaisten m??r?n v?heneminen (ns. ei-latvialaisten osuus laski yli 200 000, muiden maiden kansalaisten m??r? laski l?hes 60 000). Maan v?kiluvun laskemisen syyn? on pidetty voimakasta maastamuuttoa ja alhaista syntyvyytt?.

1. tammikuuta 2024 Latvian asukasluku oli 1 871 882. Kansallisuutensa mukaan suurin v?est?ryhm? ovat latvialaiset, joita oli 1 171 070 (62,6 %). Suurimmat etniset v?hemmist?t muodostivat ven?l?iset (437 587; 23,4 %), ukrainalaiset (59 597; 3,2 %), valkoven?l?iset (54 645; 2,9 %), puolalaiset (34 782; 1,9 %) liettualaiset (20 155; 1,1 %), romanit (4 630; 0,2 %), juutalaiset (4 019; 0,2 %), saksalaiset (2 390; 0,1 %), intialaiset (2 355; 0,1 %) ja armenialaiset (2 031; 0,1 %). Suuri osa muiden v?hemmist?ryhmien edustajista on tullut Latviaan neuvostovallan aikana. Valkoven?l?iset ja puolalaiset ovat osaksi historiallisia v?hemmist?j?, kuten my?s osa ven?l?isist?. Historiallisista v?hemmist?ist? juutalaiset, baltiansaksalaiset ja liivil?iset ovat supistuneet ajan kuluessa merkityksett?miksi. Uudemmat, 2010- ja 2020-luvun, arviot laskevat liivil?isten m??r?ksi jopa 1 500 – 2 000 henke?, ja on mahdollista, ett? jopa joka toisella latvialaisella on liivil?isi? juuria. Ven?j?n hy?kk?ys Ukrainaan helmikuusta 2022 alkaen ajoi ukrainalaisia pakolaisia maahan viisinumeroisen m??r?n, mink? vuoksi ukrainalaiset nousivat valkoven?l?isten ohi toiseksi suurimmaksi v?hemmist?ksi.

Latvian kieli on ainoa virallinen kieli, ja sen asemaa vahvistetaan tiukahkolla kielipolitiikalla, mutta ven?j?n kielt? k?ytet??n my?s paljon. Latvian kielt? osaa 79 prosenttia v?est?st? ja ven?j?? 81 prosenttia. Latviassa j?rjestettiin 18. helmikuuta 2012 ??nestys ven?j?n kielen virallistamisesta, vaikka oli tiedossa, ettei virallistaminen saisi riitt?v?sti kannatusta, v?hint??n puolta ??nist?. ??nestysaktiivisuus nousi yli 70 prosentin, ja virallistamista kannatti noin 25 prosenttia ??nest?neist?. Englannin kieli on pakollinen oppiaine kaikille koululaisille, ja sen opettaminen alkaa heti peruskoulun ensimm?isell? luokalla.

Latvialaisten koulutus alkaa pakollisesta esikoulusta 5–7-vuotiaille. Sen j?lkeen seuraa pakollinen ilmainen yhdeks?nvuotinen peruskoulu, jonka p??tteeksi suoritetaan kansallinen testi. T?m?n l?p?isseet voivat hakea lukioon tai 2–4 vuoden pituisiin ammatillisiin koulutuksiin. Peruskoulun p??tt?testi? suorittamattomille on tarjolla oma ammatillinen koulutuslinjansa. Korkea-asteen opetus on kaksijakoista – monet yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat sek? akateemisia opintoja ett? soveltavampia ammattikorkeakoulutyyppisi? opintoja. Yliopistoissa on tietty kiinti? valtion rahoittamia vapaaoppilaspaikkoja, niiden ulkopuolelle j??neet voivat p??st? opiskelemaan maksamalla lukukausimaksun.

Kulttuuri

Kirjallisuus

Kansallisrunoilija Jānis Rainis vuonna 1926.

Ensimm?inen latviaksi julkaistu kirja on saarnakokoelma vuodelta 1525. Pitk??n sen j?lkeen vain kirkollinen teksti oli arvossaan ja maallinen kirjallisuus hyljeksitty?. Ensimm?inen latvialainen runoilija oli Jēkabs ?ikulis, joka kirjoitti vuonna 1777 lauluja oman aikansa hengess?. Auseklis oli romantikko, jonka ensimm?inen runokokoelma julkaistiin vuonna 1873. Andrejs Pumpurs kirjoitti eeppisen runoelman Lā?plēsis ja on yksi kansallisista sankareista kuten my?s Eduards Veidenbaums, Jānis Poruks ja Kārlis Skalbe. Proosakirjallisuudessa Kaudzīten veljekset siirtyiv?t 1880-luvun alussa kansallisromantiikasta kuvaamaan el?m?n todellisuutta.

1900-luvun alusta alkaen kirjailijat, kuten kansallisrunoilija Jānis Rainis, ottivat teht?v?kseen my?s latvian kielen kehitt?misen. Neuvostomiehityksen aikana monet ?lyk?t muuttivat ulkomaille ja kirjoittivat siell? sentimentaalista nostalgiakirjallisuutta, kun taas kotimaahan j??neet sinnitteliv?t sensuurin ja propagandan keskell? tai alistuivat kirjoittamaan puolitotuuksia tai kuvaamaan asioita peitellysti. Kuitenkin esimerkiksi Regīna Ezera, Alberts Bels ja Zigmunds Skuji?? loivat teoksia, joiden ei voisi aavistaa syntyneen rautaesiripun takana. Uuden itsen?istymisen j?lkeen my?s Latviaan on ilmestynyt nuorten vihaisten naiskirjailijoiden joukko, jota edustavat Gundega Rep?e ja Andra Neiburga.

Musiikki

Laulaminen on Latviassa kiinte? osa kulttuuria. Virret ja koululaulut ovat yhdist?neet kansaa yli yhteiskuntaluokkaerojen. Daina-kansanlaulut ovat merkitt?v? osa kansallista identiteetti?. Ne ovat lyhyit? ja kertovat yleens? perhe- tai rakkaustarinoita tai myyttisi? kertomuksia. Monet kirjailijat ja runoilijat ovat saaneet inspiraationsa dainoista. Monet musiikkiel?m?n instituutiot on perustettu heti Latvian itsen?istytty?: kansallisooppera ja konservatorio vuonna 1919, Radion sinfoniaorkesteri vuonna 1926. Toisen maailmansodan j?lkeen neuvostojohto tilasi mahtipontisia teoksia, joilla ylistettiin ja kunnioitettiin poliittista j?rjestelm??: oratorioita, kantaatteja ja sinfonioita. Riian tuomiokirkko muutettiin urkukonserttien konserttisaliksi.

Brainstorm-yhtyeen laulaja Renārs Kaupers esiintym?ss? vuonna 2001.

Popmusiikin levitess? maailmalla Latvia oli rautaesiripun takana. Ensimm?iset kevyen musiikin kappaleet olivat saksalaisper?isi? iskelmi? 1960-luvun alussa. Rock levisi hitaasti ja vaikutteita saatiin brittil?isist? ja amerikkalaisista yhtyeist?. Neuvostoliiton ensimm?inen rockyhtye perustettiin Latviassa vuonna 1962. Nykyisin maan kuuluisin rockyhtye on vuonna 1989 perustettu Brainstorm. Ilgi on luonut ainutlaatuisen soundin yhdist?m?ll? latvialaista musiikkiperinnett? maailmanmusiikkiin. Latvia on osallistunut Eurovision laulukilpailuihin vuodesta 2000 l?htien ja voitti kilpailun vuonna 2002, kun Marie N esitti kappaleen ”I Wanna”.

Latviassa j?rjestet??n vuosittain useita musiikkijuhlia: Arēnan uuden musiikin p?iv?t, Varhaisen musiikin juhlat, kahdet oopperajuhlat, kansainv?liset kirkkomusiikkip?iv?t, Liepājan pianomusiikkip?iv?t, Kremerata Baltica -festivaali, Saxophonia-juhlat, Riian katedraalin urkumusiikkijuhlat, balettiviikot ja Riian jazzfestivaali. Riiassa on j?rjestetty laulujuhlat jo vuodesta 1873. Vuodesta 2008 l?htien se on ollut Unescon aineettoman maailmanperinn?n listalla. Kansainv?lisesti tunnetuin latvialainen s?velt?j? on Pēteris Vasks.

Muut esitt?v?t taiteet

Tanssi on ollut osa Latvian n?ytt?m?taidetta 1870-luvulta asti, jolloin kansallisteatterin n?yttelij?iden piti my?s laulaa ja tanssia. Tanssijoita kutsuttiin teatteriryhmiin my?s Puolasta ja Ven?j?lt?. Ulkomaalaisia klassisen baletin seurueita vieraili maassa jo varhain, mutta n?yt?ksiss? k?vi vain varakkain v?est?nosa. Oma balettikoulu perustettiin vasta 1932. Mihail Bary?nikov aloitti tanssimisen Riian koreografiakoulussa, ja monista muistakin koulun entisist? oppilaista on tullut maailmant?hti?.

Vuonna 1940 valmistunut Zvejnieka dels (”Kalastajan poika”) oli Latvian ensimm?inen pitk? ??nielokuva, mutta my?s viimeinen, joka valmistui ennen neuvostomiehityst?. Jānis Strei?sin elokuvat ovat suosittuja ironian ja komedian yhdistelmi?. Cilvēka bērns (”Ihmisen lapsi”) palkittiin Chicagon lastenelokuvajuhlilla ja se pyrki Oscar-ehdokkaaksi. Laila Pakalni?an elokuva Kurpe (”Kenk?”) valittiin Cannesin kilpailusarjaan 1998.

Perinteit?

V?st?r?kki on Latvian kansallislintu

Latviassa juhannusta (latv. ligo) vietet??n aina 24. kes?kuuta ja silloin sy?d??n ja juodaan, ja juhannustapoihin kuuluu my?s kokonpoltto. Latvialaisen ruokavalion perustana ovat ruis, vehn? ja peruna. Maitotuotteita, kuten maitoa, voita, rahkaa ja smetanaa pidet??n terveellisin?. Yleisin liha on porsaanlihaa. Savustettu kala on suosittua Riiassa ja rannikolla.

Unescon maailmanperint?luettelossa on Latviasta kaksi kohdetta: Riian historiallinen keskusta ja Struven ketju, joka on yhteiskohde monien l?hialueen maiden kanssa.

Latvian kansallislintu on v?st?r?kki ja p?iv?nkakkara on maan kansalliskukka.

Urheilu

Latvian j??kiekkomaajoukkue Vancouverissa vuonna 2010.

Latvian suosituimpia kes?lajeja ovat koripallo, lentopallo, k?sipallo, yleisurheilu, kun taas talvilajeista suosiossa ovat j??kiekko, ampumahiihto, ohjaskelkkailu ja rattikelkkailu.

Latvian j??kiekkomaajoukkue voitti pronssia vuoden 2023 maailmanmestaruuskisoissa ja sijoittui vuosien 2004 ja 2009 kisoissa seitsem?nneksi. J??kiekkoa on pelattu maassa 1930-luvulta asti, ja joukkue osallistui olympialaisiin jo vuonna 1936, ennen kuin maa liitettiin osaksi Neuvostoliittoa. Dinamo Riga oli Neuvostoliiton menestyksekk?impi? seurajoukkueita ja joukkue osallistui ennen KHL-ammattilaisliigaan.

Latvian koripallomaajoukkue voitti Euroopan mestaruuden 1936. Latvian jalkapallomaajoukkue pelasi Euroopan-mestaruuskilpailuissa vuonna 2004. Maaliskuussa 2011 se oli Fifan rankingissa sijalla 75.

Latvia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1924. Eniten mitaleita ovat saaneet painonnostaja Viktors ??erbatihs, meloja Ivans Klementjevs ja BMX-py?r?ilij? Māris ?trombergs. Latvian ensimm?inen olympiamitalisti oli Jānis Dali??, joka otti hopeaa 50 kilometrin k?velyss? vuoden 1932 olympialaisissa.

L?hteet

• Cēruzis, Raimonds: History of Latvia. A brief survey. Riga: The Latvian Institute, 2007. ISBN 9984-736-33-4
• Leikola, Anto: Latvian historia. Latvian historiaa p?hkin?nkuoressa 1100-luvulta alkaen (Rozentāls-seuran kotisivut) elokuu 2007. Rozentāls-seura – Suomi-Latvia-yst?vyysseura. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 4.12.2012.
• Bain, Carolyn: Estonia, Latvia and Lithuania. Lonely Planet, 2009. ISBN 9781741047707 (englanniksi)
• Latvian Culture Portal 2005. Ministry of Culture of Latvia. Arkistoitu 3.5.2008. Viitattu 27.5.2012. (englanniksi, latviaksi, ven?j?ksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Latvia Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Latvia Wikimatkoissa
• Lyhyesti Latviasta (PDF) (englanniksi)
• Latvian historiaa (PDF) (englanniksi)
• Latvian v?est?st? (PDF) (englanniksi)
• Latvian ruokakulttuurista (PDF) (englanniksi)
• Tietoa Latvian kunnista, n?ht?vyyksist? yms: klikkaa karttaa (englanniksi)
• Latvia Google Mapsissa
• Latvian valtion matkailun kehitt?mistoimisto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Latvian talousn?kym?t 2010 (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, CEMAT-keskus)
• Latvian maaprofiili (Arkistoitu – Internet Archive) Globalis.fi