监管全覆盖+划边界 二季度将深化金融去杠杆

百度 公司股价从周一（19日）的美元跌至周五（23日）晚上约美元。

Romania Romania
lippu vaakuna
Romanian sijainti
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Nicu?or Dan
P??ministeri	Ilie Bolojan
P??kaupunki	Bukarest (1 921 751 as.) 44°25′N, 26°06′E
Muita kaupunkeja	Cluj-Napoca (309 136 as.), Timi?oara (303 708 as.), Ia?i (263 410 as.)
Pinta-ala
– yhteens?	238 391 km2  (sijalla 79)
– josta sis?vesi?	3,0 %
V?kiluku (2019)	19,3 milj. (sijalla 53)
– v?est?tiheys	79,9 as. / km2
– v?est?nkasvu	?0,252 % (2011)
Viralliset kielet	romania
Valuutta	Romanian leu (RON)
BKT (2010)
– yhteens?	254 200 milj. USD  (sijalla 47)
– per asukas	11 600 USD
HDI (2019)	0,828 (sijalla 49)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	12,2 %
– teollisuus	37,6 %
– palvelut	50,2 %
Aikavy?hyke	UTC+2
– kes?aika	UTC+3
Itsen?isyys Ottomaanien valtakunnasta	9. toukokuuta 1877
Lyhenne	RO
– ajoneuvot:	RO
– lentokoneet:	YR
Kansainv?linen suuntanumero	+40
Tunnuslause	Ei mottoa
Kansallislaulu	”De?teapt?-te, romane!”
Edelt?j?(t)	Romanian sosialistinen tasavalta
Infobox OKNimi-testi OK

Romania (rom. Romania) on valtio Kaakkois-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria, Serbia ja Unkari. Romanialla on my?s kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian pinta-ala on 238 391 neli?kilometri?, ja maassa oli vuoden 2019 tietojen mukaan noin 19,3 miljoonaa asukasta. Maan p??kaupunki on Bukarest. Karpaattien vuoristo ja Tonavan valuma-alue hallitsevat sen pinnanmuotoja.

Romania on saanut nimens? Rooman valtakunnalta. Keskiajalla se oli jakautuneena Valakian, Moldavian ja Transilvanian ruhtinaskunniksi. Maata ovat hallinneet osmanit sek? Habsburgit. Toisen maailmansodan j?lkeen Romaniasta tuli kommunistinen tasavalta, jota Gheorghe Gheorghiu-Dej ja Nicolae Ceau?escu johtivat yhteens? 40 vuoden ajan vuosina 1945–1989. Ceau?escun syrj?ytt?neen kansannousun j?lkeen maasta on kehittynyt monipuoluedemokratia, joka kuuluu Natoon ja Euroopan unioniin.

Romania on yksi Euroopan unionin k?yhimmist? maista, ja sen ongelmia ovat korruptio, inflaatio ja maatalouden vanhanaikaisuus. Vuonna 2025 julkaistussa Economist Intelligence Unitin demokratiaindeksiss? Romania m??riteltiin demokraattisen ja autoritaarisen valtion sekamuodoksi.

Maantiede

Romanian yleiskartta

Pietrosu Mare, Rodnavuoret, osa Karpaatteja

Romanian pinta-ala on 238 391 neli?kilometri?. Suuren osan Bulgarian ja Serbian vastaisesta rajasta muodostaa Tonava. Moldovan vastaisen rajan muodostava Prutjoki liittyy Tonavaan. Romanialla on kaistale Mustanmeren rannikkoa. Maan l?nsiosaa hallitsevat Karpaatit, joiden korkein huippu Moldoveanu nousee 2 544 metrin korkeuteen. Karpaatit erottavat Tonavan keskijuoksun ja alajuoksun, joiden valuma-alue on suurelta osin Romanian aluetta.

Suuria kaupunkeja ovat p??kaupungin lis?ksi Craiova, Cluj-Napoca, Gala?i, Constan?a, Ia?i, Timi?oara ja Bra?ov. Vuonna 2012 niiss? kaikissa arvioitiin olevan 250 000–300 000 asukasta.

Ilmasto

Suuressa osassa Romaniaa vallitsee mannerilmasto: kes?t ovat kuumia ja talvet kylmi? ja kuivia. Sateet ovat v?h?isi? muualla paitsi Karpaattien yl?osassa. Suurin osa sateista ajoittuu kev??seen ja alkukes??n, jolloin saadaan usein ukkosluonteisia sadekuuroja. Alavilla alueilla on lumipeite tyypillisesti 30–50 p?iv?n? vuodessa, ja korkeammalla vuoristossa lumiaika jatkuu noin sata p?iv??.

Luonto

Romaniassa on kolme vallitsevaa kasvillisuusvy?hykett?: vuoristot, mets?t ja aro. Metsist? iso osa on luonnontilaisia, ja niiss? el?? suuri m??r? susia ja karhuja. Karpaateilla el?? kotoper?inen gemssin alalaji. Metsien hallitsevat puulajit ovat py?kki ja kuusi.

Romaniassa on nelj?toista kansallispuistoa ja kaikkiaan yhteens? yli 500 luonnonsuojelualuetta. Useimmat suojelualueet sijaitsevat Karpaateilla, ja vain muutamilla on matkailijoille palveluita. Tonavan suisto on Unescon maailmanperint?kohde ja Euroopan suurin kosteikkoalue. Rautaportti Serbian ja Romanian rajalla tarjoaa hienoja maisemia. Piatra Craiuluin kansallispuistossa tavataan susia, kauriita ja karhuja, Retezatin kansallispuistossa mustia vuorivuohia, karhuja, kettuja ja munkkikorppikotkia.

Historia

P??artikkeli: Romanian historia

Mihai Viteazul (Mikael Rohkea), joka hallitsi Valakiaa, Transilvaniaa ja Moldaviaa 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa.

Romanian kuningaskunnan perustanut julistus, 1881

Ceau?escun propagandajuliste Bukarestissa vuonna 1986

Varhaiset vaiheet

Rooman keisari Trajanus valloitti suunnilleen nykyist? Romaniaa ja Moldovaa vastanneen Daakian vuosina 101–106. Maan nimi on per?isin Rooman valtakunnasta k?ytetyst? nimest? Romania. Rooman vallan loppuvaiheessa ja sen j?lkeen alueelle hy?kk?siv?t lukuisia kertoja germaaniset gootit, hunnit, slaavit, avaarit, bulgaarit ja unkarilaiset. Keskiajalla p??osa romanialaisista eli kolmen ruhtinaskunnan alueella, jotka olivat Valakia, Moldavia ja Transilvania. Vuonna 1365 syntyneet itsen?iset Romanian ruhtinaskunnat Valakia ja Moldavia joutuivat Osmanien valtakunnan alaisuuteen, ensin Valakia vuonna 1396 ja sitten Moldavia v. 1455.

It?vallan keisarikunta sai Moldavian pohjoisosan Bukovinan vuonna 1775 ja Ven?j?n keisarikunta it?osan Bessarabian v. 1812. Transilvania joutui Unkarin hallintaan 1100-luvulla, vuonna 1526 se liitettiin Osmanien valtakuntaan ja 1800-luvulla It?valtaan (vuodesta 1867 It?valta-Unkari). Romania syntyi Moldavian ja Valakian yhdistyess? vuonna 1859, ja suurvallat tunnustivat sen itsen?iseksi Turkin sodan aikana v. 1877. Ensimm?isen maailmansodan j?lkeen It?valta-Unkarin hajotessa ja Ven?j?n vallankumouksen aikana Bessarabia p??tti liitty? Romanian kuningaskuntaan v. 1918. Trianonin rauhassa Transilvania siirrettiin Unkarilta Romanialle, jolloin Romania sai suuren unkarilaisv?hemmist?n.

Toinen maailmansota

P??artikkeli: Romania toisessa maailmansodassa

Neuvostoliitossa julkaistiin Romanian sosialistisen tasavallan 5-vuotisjuhlien kunniaksi postimerkki vuonna 1953.

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai vuonna 1940 Moldavian ja Pohjois-Bukovinan, Unkari Saksan ja Italian tukemana Transilvanian pohjoisosan ja Bulgaria Etel?-Dobrogean. Kuningas Kaarle II:n my?nnytty? luovutuksiin armeija kaappasi Ion Antonescun johdolla vallan ja liittyi toiseen maailmansotaan Saksan ja Italian puolella saadakseen takaisin Neuvostoliitolle luovutetut alueet. Hitler luovutti Romanialle alueita, mutta kuningas Mikael I:n vallankaappaus elokuussa 1944 sy?ksi diktaattori Antonescun vallasta ja Romanian armeija joutui Puna-armeijan komentoon. Romania koki suuria lis?menetyksi? taistellessaan Saksaa vastaan Unkarissa ja T?ekkoslovakiassa.

Kommunistivalta

Nicolae Ceau?escu, Romanian presidentti vuosina 1974–1989 ja Romanian kommunistisen puolueen p??sihteeri vuosina 1965–1989

Romaniasta muodostettiin vuonna 1948 neuvostomielinen, kommunistijohtoinen kansantasavalta, ja kuningas l?hti maanpakoon. Romania oli aluksi taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvasti Neuvostoliiton ohjailema. Neuvostomiehityksen aikana suuri m??r? ihmisi? pid?tettiin mielivaltaisesti, arviot liikkuvat kymmeniss? tuhansissa. Suurin osa poliittisista vangeista vapautettiin vuosien 1962–1964 armahduksissa. Maassa k?ytiin my?s valtakamppailu kommunistisen puolueen fasistien valtakaudella ja sodan aikana Moskovassa viett?neen ”moskovalaisryhm?n” ja sodan Romaniassa viett?neen ”vankilaryhm?n” v?lill?. Se huipentui vuonna 1952 puolueen johtajan Ana Paukerin vangitsemiseen ja Gheorghe Gheorghiu-Dejin valtaannousuun.

Gheorghiu-Dej saavutti Hru?t?ovin luottamuksen, ja sen seurauksena neuvostojoukot vedettiin pois Romaniasta vuonna 1958. T?m?n j?lkeen politiikan suunta muuttui t?ysin, ja Romania solmi kauppasopimuksia L?nsi-Euroopan maiden kanssa ja irtisanoutui SEV-maiden yhteisest? taloussuunnitelmasta vuonna 1964.

Nicolae Ceau?escun aika 1965–1989

Gheorghiu-Dejin kuoleman j?lkeen Nicolae Ceau?escu nousi kommunistipuolueen johtoon vuonna 1965 ja maan hallituksen p??mieheksi v. 1967. Romania alkoi toteuttaa Neuvostoliitosta erillist? ulkopolitiikkaa. Se tuomitsi T?ekkoslovakian miehityksen v. 1968 ja oli ainoa Varsovan liiton maa, joka ei osallistunut miehitykseen. Romania solmi my?s diplomaattisuhteet Israeliin, arabimaihin ja Saksan liittotasavaltaan. Ceau?escu oli muun muassa neuvostovastaisuutensa vuoksi alussa eritt?in suosittu sek? koti- ett? ulkomaissa, ja l?nsimaat viivytteliv?t h?nen hallintonsa tuomitsemista sen muuttuessa 1970-luvun alusta l?htien totalitaristiseksi. Ceau?escu rakensi poliisivaltion ja pystytti henkil?kultin. Romanian ulkomaanvelka kasvoi rajusti vuosina 1977–1981, ja maa tuli riippuvaiseksi IMF:st? ja Maailmanpankista. Ceau?escu k?ynnisti ohjelman koko ulkomaanvelan maksamiseksi, mik? toteutuikin vuonna 1989, juuri ennen Ceau?escun kaatumista. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki ylim??r?inen ruoka ja kulutustavarat myytiin ulkomaille, ja romanialaisten elintaso laski. Ceau?escun diktatuurin er?s erityispiirre oli Nicolaea Ceau?escun vaimon Elena Ceau?escun asema eritt?in merkitt?v?n? taustavaikuttajana ja vallank?ytt?j?n?. Perhe muodostikin er??nlaisen dynastian.

Ceau?escun j?lkeen

Ceau?escun valta p??ttyi kansannousuun ennen joulua 1989, ja h?net teloitettiin pikaisesti. Valta siirtyi Kansallisen pelastuksen rintamalle (Frontul Salv?rii Na?ionale, FSN) ja sitten v?liaikaiselle kansallisen yhten?isyyden neuvostolle (Consiliul Provizoriu de Uniune Na?ional?) aina vaaleihin asti. FSN ja sen ehdokas Ion Iliescu voittivat 20. toukokuuta 1990 presidentinvaalit ja saivat enemmist?n edustajainhuoneeseen ja senaattiin. Uusi hallitus aloitti varovaiset talousuudistukset. Uusi demokraattinen perustuslaki hyv?ksyttiin joulukuussa 1991. Entinen kommunisti Ion Iliescu oli presidenttin? 1990–1996 ja 2000–2004. V?lill? presidenttin? oli demokraattipuolueen Emil Constantinescu.

Naton ja EU:n aika

Romania liittyi Natoon maaliskuussa 2004. Marraskuussa 2004 presidentiksi valittiin Traian B?sescu Oikeus ja totuus -liitosta. P??ministeriksi nousi h?nen liittolaisensa C?lin Popescu-T?riceanu, mutta miehet k??ntyiv?t pian toisiaan vastaan. P??ministeri T?riceanu veti Romanian joukot Irakista kes?ll? 2006, vaikka presidentti sit? vastusti.

Maa aloitti Euroopan unionin j?senen? 1. tammikuuta 2007. 1. huhtikuuta 2007 presidentti B?sescun Demokraattisen puolueen ministerit erotettiin hallituksesta. Parlamentti erotti 18. huhtikuuta 2007 presidentin v?liaikaisesti virantoimituksesta. Toukokuussa j?rjestettiin kansan??nestys, jossa kysyttiin, voiko perustuslain rikkomisesta ja mafiayhteyksist? syytetty B?sescu jatkaa presidentinvirassa. Yli 74 prosenttia ??nest?jist? kuitenkin tuki h?nt?.

Marraskuun 2008 vaalien j?lkeen muodostettiin Emil Bocin johdolla liberaalidemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallitus. Boc kuitenkin erosi mielenosoitusten vuoksi helmikuussa 2012. Vuoden 2009 presidentinvaaleissa Traian B?sescu p??si toiselle kaudelle saatuaan 50,3 prosenttia ??nist?. Vastaehdokas Mircea Geoana sai 49,7 prosenttia.

Romanian presidenttin? vuodesta 2014 toiminut Klaus Johannis valittiin marraskuussa 2019 yli 60 prosentin kannatuksella presidentinvaalin toisella kierroksella uudelle viisivuotiskaudelle. Eurooppa-my?nteinen keskustaoikeistolainen Johannis on tunnettu korruption vastustaja ja oikeusvaltion puolustaja. H?n lupasi lis?t? korruption vastaisia toimia sek? edist?? oikeuslaitoksen uudistamista. Romanian per?kk?iset sosiaalidemokraattiset hallitukset ovat hidastaneet erityisesti oikeuslaitoksen uudistamista ja heikent?neet sen riippumattomuutta.

Politiikan vahva henkil? taustalla oli pitk??n sosiaalidemokraattisen puolueen puoluejohtaja Liviu Dragnea, joka ei vaalivilpist? saamansa rikostuomion t?hden voinut asettua p??ministeriksi.

Helmikuussa 2020 p??ministeri Ludovic Orbanin liberaali hallitus kaatui parlamentin luottamuslause??nestyksess? oltuaan vallassa vain kolme kuukautta sen j?lkeen, kun maan ensimm?isen naispuolisen p??ministerin, sosiaalidemokraatti Viorica D?ncil?n hallitus oli kaatunut. T?m?n arveltiin johtavan uusiin vaaleihin, joita pidettiin mahdollisesti hallituksen pyrkimyksen?kin, sill? p??ministeri Orbanin liberaalipuolue PNL:n kannatus oli mielipidemittauksissa ollut tuntuvasti korkeampi kuin arkkivihollisensa sosialidemokraattisen PSD:n.

Vuoden 2021 parlamenttivaalien j?lkeen PSD ja PNL muodostivat koalitiohallituksen, jonka ehtona oli p??ministeripuolueen vaihtuminen vaalikauden puoliv?liss?. Ensimm?isen puoliskon p??ministerin? toimi PNL:n Nicolae Ciuc?, ja kes?kuussa 2023 p??ministeriksi nousi PSD:n Marcel Ciolacu. Unkarilaisten demokraattinen liitto (UDMR) osallistui Ciuc?n hallitukseen, mutta j?tt?ytyi pois Ciolacun hallituksesta.

Presidentinvaali 2024

Nicu?or Dan, Romanian presidentti toukokuusta 2025

Marraskuussa 2024 j?rjestetyn presidentinvaalin ensimm?isen kierroksen tulos mit?t?itiin. Romanian perustuslakituomioistuin katsoi, ett? tulokseen oli vaikuttanut Tiktokissa k?yty Ven?j?n manipuloima ulkopuolinen kampanja, joka nosti erityisesti korruptiota vastustavan, ??rikansallismielisen presidenttiehdokkaan C?lin Georgescun t?ydest? tuntemattomuudesta ensimm?isen kierroksen voittajaksi. Georgescu piti vaalituloksen mit?t?inti? ”vallankaappauksena”. H?nen vastaehdokkaansa oli keskustaliberaali ja EU-my?nteinen Elena Lasconi, joka sanoi mit?t?inti? vaalin kaappaukseksi. Romanian tiedotusv?lineet olivat saaneet haltuunsa salaisia asiakirjoja, joista ulkopuolinen vaikutus selvi??. Osittain presidentinvaalin mit?t?innin johdosta Economist Intelligence Unit alensi demokratiaindeksiss??n Romanian demokraattisen ja autoritaarisen valtion sekamuodoksi.

Vaalin mit?t?innin vuoksi Johannis jatkoi presidentinvirassa, mutta h?n erosi teht?v?st??n jo 12.2.2025. Koska uutta vaalia ei oltu viel? j?rjestetty, parlamentin puhemies Ilie Bolojan otti viran v?liaikaisesti hoitoonsa rajoitetuin valtuuksin. Toukokuussa 2025 j?rjestetyss? uusintavaalissa voittajaksi nousi Bukarestin pormestari Nicu?or Dan, joka edustaa poliittista keskustaa ja EU-my?nteisyytt?. H?n voitti vaalien toisella kierroksella kansallismielisen ja ??rioikeistolaisen George Simionin prosentein 54-46.

Politiikka

Romania on semipresidentiaalinen tasavalta. Romanian lakias??t?v?n? elimen? on kaksikamarinen parlamentti. Senaatissa (Senat) on 137 j?sent? ja edustajainhuoneessa (Camera Deputa?ilor) 334 j?sent?. Molempien edustajilla on nelj?n vuoden kausi. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle (vuoteen 2004 asti nelivuotiskaudelle). Presidentti nimitt?? p??ministerin, joka muodostaa hallituksen. Hallituksen on saatava parlamentin hyv?ksynt?.

Romanian kansallisp?iv?n sotilasparaati

Romanian asevoimat muodostuvat maavoimista, ilmavoimista, merivoimista ja erikoisjoukoista. Asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2006. Nykyisin armeija muodostuu 18–35-vuotiaista miehist? ja naisista, jotka menev?t vapaaehtoisina viisivuotiseen palvelukseen, jota voidaan jatkaa kolmen vuoden jaksoissa 36 vuoden ik??n asti. Romanian ilmavoimilla on F-16 -h?vitt?ji?, C-27J Spartan - ja C130-B Hercules -kuljetuskoneita, Antonov An-30 -tiedustelukone, IAR-helikoptereita sek? Jak-52- ja IAR-99 Soim -harjoituskoneita.

Ennen Nato-j?senyytt??n Romania oli Naton rauhankumppanuusohjelmassa sen alusta alkaen. Maa on osallistunut Naton operaatioihin Angolassa, Bosniassa, Albaniassa ja Afganistanissa, ja se l?hetti joukkoja Irakiin Yhdysvaltojen johtaman hy?kk?yksen j?lkeen. Se tuki Naton operaatioita Kosovossa ja salli ilmatilansa k?yt?n niiss?. Vuonna 2007 k?vi ilmi, ett? maassa on ollut Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n salainen vankila vuosina 2003–2005.

2000-luvun p??ministerit

P??artikkeli: Romanian p??ministeri

• 1.1.2001–21.12.2004 Adrian N?stase
• 21.12.2004–28.12.2004 Eugen Bejinariu
• 29.12.2004–22.12.2008 C?lin Popescu-T?riceanu
• 22.12.2008–6.2.2012 Emil Boc
• 6.2.2012–9.2.2012 C?t?lin Predoiu
• 9.2.2012–7.5.2012 Mihai R?zvan Ungureanu
• 7.5.2012–4.11.2015 Victor Ponta
• 4.11.2015–17.11.2015 Sorin C?mpeanu
• 17.11.2015–4.1.2017 Dacian Ciolo?
• 4.1.2017–29.6.2017 Sorin Grindeanu
• 29.6.2017–15.1.2018 Mihai Tudose
• 15.1.2018– 29.1.2018 Mihai Fifor vt.
• 29.1.2018 – lokakuu 2019 Viorica D?ncil?
• lokakuu 2019–7.12.2020 Ludovic Orban
• 7.12.2020–23.12.2020 Nicolae Ciuc? (vt.)
• 23.12.2020–25.11.2021 Florin C??u
• 25.11.2021–12.6.2023 Nicolae Ciuc?
• 12.6.2023–15.6.2023 C?t?lin Predoiu (vt.)
• 15.6.2023– Marcel Ciolacu

Alueellinen jako

P??artikkeli: Romanian piirikunnat

Romanian hallinnollinen jako. Kuvassa Transilvania vihre?ll?, Valakia sinisell?, sek? L?nsi-Moldova punaisella.

Romania jakaantuu 41 piirikuntaan (rom. jude?e) ja itsehallinnolliseen p??kaupunkiin Bukarestiin (Municipiul Bucure?ti).

• Alba
• Arad
• Arge?
• Bac?u
• Bihor
• Bistri?a-N?s?ud
• Boto?ani
• Bra?ov
• Br?ila
• Buz?u
• Cara?-Severin
• C?l?ra?i
• Cluj
• Constan?a
• Covasna
• Dambovi?a
• Dolj
• Gala?i
• Giurgiu
• Gorj
• Harghita
• Hunedoara
• Ialomi?a
• Ia?i
• Ilfov
• Maramure?
• Mehedin?i
• Mure?
• Neam?
• Olt
• Prahova
• Satu Mare
• S?laj
• Sibiu
• Suceava
• Teleorman
• Timi?
• Tulcea
• Vaslui
• Valcea
• Vrancea

Talous

Yhden Romanian leun seteli

It?-Euroopan kommunistivallan romahduksen j?lkeen 1989–1991 Romanian vanhentunut teollisuus vaati perusteellista kehitt?mist?. Vuoteen 1994 menness? lains??d?nt? oli valmis markkinatalouteen, ja seuraavan 15 vuoden aikana maahan tuli paljon ulkomaisia sijoituksia. Maa liittyi Maailman kauppaj?rjest?n j?seneksi 1. tammikuuta 1995. Helmikuussa 1997 Romania aloitti laajat vakautus- ja rakenneuudistustoimet, mutta uudistuksia on tehty vain kausittain. Korruptio, byrokratia ja inflaatio ovat olleet ongelmina. Maa toivoi p??sev?ns? siirtym??n euroon vuonna 2014, mutta siihen vaadittavat l?hentymiskriteerit eiv?t ole t?yttyneet.

Vuonna 2009 bruttokansantuote henke? kohti oli 11 500 Yhdysvaltain dollaria. Se laski edellisvuodesta 7,2 prosenttia noustuaan sit? ennen seitsemisen prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 ty?tt?mi? oli 7,6 prosenttia ty?voimasta. Maa sai EU:lta ja IMF:lt? kaksivuotisen apupaketin.

Edistyksest? huolimatta korruptio on edelleen melko laajaa ja maatalous hiukan vanhanaikaista. Kollektivisoinnin purkamisessa maatalousmaat palautettiin pientiloina alkuper?isille omistajilleen tai heid?n perillisilleen, jotka olivat usein kaupunkilaisia. Monet olivat muuttaneet ulkomaille, ja omistussuhteiden hidas selvitt?minen on haitannut maan myymist? tai vuokraamista aktiivisille viljelij?ille. Maatalous tuottaa maissia, vehn??, perunaa, ?ljykasveja, vihanneksia ja karjaa. Transparency Internationalin vuoden 2011 korruptioselvityksess? Romania oli sijalla 75, Euroopan maista huonoimpia ja samalla tasolla monen Afrikan maan kanssa. EU on vakavasti kehottanut Romaniaa kitkem??n rikollisuutta ja korruptiota. Ne ovat olleet esteen? my?s maan p??sylle Schengen-alueeseen. Kuitenkin 1.1.2025 l?htien Romania on hyv?ksytty t?ysim??r?isesti osaksi Schengen-aluetta.

Romanian merkitt?vimm?t luonnonvarat ovat ?ljy, maakaasu, kivihiili, rautamalmi, suola ja puu. Merkitt?vimm?t vientituotteet ovat koneet, tekstiilit, kemikaalit ja ?ljyjalosteet.

Liikenne

Romaniassa on 53 lentokentt??, joista 25:ll? on p??llystetty kiitotie, ja nelj?n kent?n kiitotie on yli 3 047 metri? pitk? eli sopii mannertenv?lisiin lentoihin. Rautatiet? on yli 10 000 kilometri?. Niist? ja rautatieasemista vastaa p??osin Romanian rautatiet -konserni (CFR), vaikka rautatiekuljetuksia tarjoaa jo toistakymment? muutakin yhti?t?. 1 700 kilometri? vesiv?yli? muodostuu noin tuhannen kilometrin p?tk?st? Tonavaa, sen sivujoista ja joistakin kanavista. Satamakaupunkeja ovat Br?ila, Constan?a, Gala?i ja Tulcea.

V?est?

P??artikkeli: Romanian v?est?

Noin vuonna 1700 rakennettu Pyh?n Nikolain kirkko Slatinassa.

Romanian v?kiluku oli vuonna 2018 noin 19 524 000. V?est?st? 89,5 prosenttia on romanialaisia, 6,6 prosenttia unkarilaisia ja 2,5 prosenttia romaneja (2002). Romanien eli sikaanien (cigány eli mustalaiset) lukum??r?n m??rittely on vaikeaa, sill? joidenkin l?hteiden mukaan he pyrkiv?t rekister?itym??n mieluummin romanialaisiksi tai unkarilaisiksi. Er?iden l?hteiden mukaan heit? on noin kaksi miljoonaa eli 10 prosenttia v?est?st?. Kaikilla ei ole henkil?papereita, joten he j??v?t v?est?nlaskennan ulkopuolelle.

Virallinen kieli on romania, jota puhuu ?idinkielen??n 91 prosenttia v?est?st?. Merkitt?v?t unkaria ja saksaa puhuvat v?hemmist?t asuvat l?hinn? Transilvaniassa. Vuoden 2002 v?est?nlaskennassa 86,8 prosenttia oli ortodokseja, 7,5 prosenttia protestantteja, 4,7 prosenttia roomalaiskatolilaisia ja 0,9 prosenttia muita ja m??rittelem?tt?mi?. Mustanmeren rannikon Dobrogeassa on pieni muslimiv?hemmist?, joka on turkkilaista ja tataarialkuper??.

Romanialaisten elini?nodote on hiukan eurooppalaisten keskiarvojen alapuolella. Vuonna 2007 arvioitiin, ett? Romania on saavuttanut YK:n vuosituhattavoitteista kolme: n?l?n ja k?yhyyden v?hent?misen, odottavien ?itien terveyden sek? HIVin ja AIDSin rajoittamisen tavoitteet. Globaalin kumppanuuden tavoite on todenn?k?inen, ja kolmen muun saavuttaminenkin on mahdollista.

Romanian kouluj?rjestelm? on saanut huonon maineen l?nness?, ja se on uudistusten edess?. Nykyisin nuoret k?yv?t peruskoulua kuusivuotiaasta noin 14–15-vuotiaaksi. Sen j?lkeen seuraa kansallinen testi, jonka l?p?isseet p??sev?t lukioon tai samantasoiseen oppilaitokseen (kauppaopistoon, tekniseen opistoon tai sotilasakatemiaan). Lukioon p??see pieni osa ik?luokasta, ja siell? kilpailu on kova. Vain parhaat suorittavat ylioppilastutkinnon, joka on ainoa p??sytie korkea-asteen opintoihin.

Maan vanhin yliopisto Universitatea Babe?-Bolyai sijaitsee Cluj-Napocassa. Se on my?s yksi maan parhaimmiksi arvostelluista yhdess? Bukarestin ja Transilvanian yliopistojen kanssa.

Kulttuuri

Maalattuja bukovinalaisia munia.

Kuvataide

Monet taidemaalarit opiskelivat 1800-luvulla L?nsi-Euroopassa, kuten maisemamaalauksesta ja talonpoikaisel?m?n kuvauksista tunnetuksi tullut Nicolae Grigorescu ja muotokuvia maalannut Theodor Aman. Yksi tunnetuimmista romanialaisista taiteilijoista on 1900-luvun alkupuolen kuvanveist?j? Constantin Brancu?i. Sosialistinen realismi oli vallalla kommunismiaikana. Nykytaidetta edustaa nuori kubisti Alexandra Nechita.

Kansanluonne tulee parhaiten esille perinteisiss? k?sit?iss? ja kansantaiteessa. Yksi optimismin ilmaus ovat iloiset, v?rikk??t hautamuistomerkit. Tunnettu tuote ovat taidokkaat koristellut munankuoret, joita tehd??n varsinkin p??si?isen alla. Keramiikkaa tehd??n edelleen dreijaamalla, ja lasitteeseen tehd??n v?rikk?it? geometrisia tai el?in- ja kasviaiheisia koristeluita. Puukaiverruksia n?kee monin paikoin, varsinkin portin koristaminen komein kaiverruksin on ollut perinteinen vaurauden merkki. Kansanperinne el?? vahvimmin tekstiileiss?, joita kudotaan ja kirjotaan edelleen kodeissa. Perinteisiss? matoissa n?kyy turkkilaisvallan vaikutus.

Arkkitehtuuri

Romanian vaiheikas historia heijastuu vuosisatojen varrella rakennetuissa luostareissa, kirkoissa ja linnoissa. Ceau?escun aika j?tti j?lkens? varsinkin Bukarestin kaavoitukseen ja j?lleenrakennukseen. Sen suurellisin muistomerkki on Romanian parlamenttitalo, yksi maailman suurimmista rakennuksista.

Peli?orin linna Sinaian kaupungissa.

Unescon maailmanperint?luettelossa on Romaniasta seitsem?n kulttuurikohdetta.

• Or??tie-vuorten daakialaiset linnoitukset ajanlaskun alkuvuosilta
• Sighi?oaran historiallinen keskusta keskiajalta
• Transilvanian linnoitettujen kirkkojen kyl?t 1200–1600-luvuilta
• Moldavian maalatut kirkot, bysanttilaista rakennustaidetta 1400- ja 1500-luvuilta
• Horezun luostari 1600-luvun lopusta
• Maramure?in puukirkot, kahdeksan eri-ik?ist? kirkkoa Maramure?issa Pohjois-Romaniassa

Perinteiseen romanialaiseen arkkitehtuuriin voi tutustua Bukarestin kyl?museossa, johon on siirretty 300 rakennusta maan eri puolilta.

Musiikki ja elokuva

Romanialainen kansanmusiikki on usein surumielist? kuten maan koillisosan doina. Yleisi? soittimia ovat nai (panhuilu), tembal (er??nlainen kielisoitin), bacium (pitkulainen puupuhallin), gorduna (pienikokoinen basso) ja viulut. Monet kansanmuusikot ovat romaneita. Tunnettu romanialainen viulisti ja s?velt?j? on George Enescu.

Viime vuosina my?s romanialainen elokuva on saavuttanut kansainv?list? menestyst?. Lyhytelokuvat C?t?lin Mitulescun Trafic ja Marian Cri?anin Megatron palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla 2004 ja 2008, ja vuonna 2007 Cristian Mungiun ohjaama aborttia k?sittelev? elokuva 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 p?iv?? sai Cannesin Kultaisen palmun.

Kirjallisuus

Romanian kirjallinen perinne juontaa juurensa keskiaikaisista balladeista ja runoelmista. Tunnetuin kansantaru kertoo Draculasta, ja sit? ovat toistaneet monet ulkomaiset kirjailijat. My?hemm?t kirjailijat tunnetaan politiikan, historian ja kirjallisten arvojen yhdist?misest?. Runoilija Mihai Eminescu ylisti kotimaansa historiaa ja kulttuuria. Samaan aikaan Ion Luca Caragiale kirjoitti koomisia n?ytelmi? poliittisista aiheista. Tristan Tzara, joka muutti Ranskaan ensimm?isen maailmansodan aikoihin, kuului dadaistisen liikkeen perustajiin. Eugène Ionesco eli my?s Ranskassa ja kirjoitti absurdia draamaa.

Nadia Com?neci vuonna 1977.

Tunnettuja romanialaisia kirjailijoita ovat my?s muiden muassa Mircea Eliade ja Emile Cioran.

Keitti?

Romanialainen aamiainen on tyypillisesti tee ja pieni hillovoileip?. P?iv?n p??ateria sy?d??n alkuiltap?iv?st?. Mititei-makkara on suosittu alkupala. Alkuruokana on usein liha- tai kaalikeittoa. P??ruoka on tyypillisesti lihaa. L?hiseudun viinej? k?ytet??n paljon. Luumuista tehd??n ?uic?-nimist? brandy?.

Urheilu

Jalkapallo ja tennis ovat suosittuja urheilulajeja. Romanian jalkapallomaajoukkue on pelannut miesten MM-tasolla seitsem?n kertaa, ja p??si puoliv?lieriin vuonna 1994. Syyskuussa 1997 se ylsi FIFA-rankingissa sijalle 3 historiansa parhaana sijoituksena. Huhtikuussa 2025 miesten joukkue sijoittui 45:nneksi ja naisten joukkue 49:nneksi. Tunnettuja romanialaisia tennispelaajia ovat Ilie N?stase, Virginia Ruzici, Simona Halep ja Horia Tec?u.

Romania on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1900. Viime vuosina^milloin? sill? on ollut kes?kisoissa 100–150 urheilijaa, talvikisoissa noin 20. Nadia Com?neci oli 1970-luvulla ylivoimainen voimistelija, joka voitti 9 olympiamitalia. Romania oli ainoana Varsovan liiton maana mukana Los Angelesin olympialaisissa 1984 sijoittuen mitalitaulukossa per?ti toiseksi.

L?hteet

• Leif Pettersen, Mark Baker: Romania. Lonely Planet, 2010. ISBN 9781741048926

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Romania Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Romania Wikimatkoissa
• Romania Google Mapsissa
• Dana Cicortas: Romanialaisia taruja ja legendoja (Romanian ja romanialaisten historia) dana.cicortas.com. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 17.7.2015.