2017正风反腐怎么抓④：扎实推进监察体制改革

Ukraina Укра?на (Ukrajina)
lippu vaakuna
百度 此外，各地区要根据分级诊疗的要求，充分考虑不同级别医疗机构间的比价关系，以及医疗机构内部医疗服务项目价格之间的比价关系，建立以成本和收入结构变化为基础的价格动态调整机制。 Ukrainan sijainti; vaaleanvihre?ll? Ven?j?n miehitt?m?t alueet.
Valtiomuoto	puolipresidentillinen tasavalta
Presidentti	Volodymyr Zelenskyi
P??ministeri	Julija Svyrydenko
Lains??d?nt?elin	Verh’ovna Rada
P??kaupunki	Kiova (Kyjiv) (2 962 180 as.) 50°27′00″N, 30°31′24″E
Muita kaupunkeja	Harkova (1 421 125 as.; arvio 1/2022), Odessa (1 010 537 as.), Dnipro (968 502 as.), Donetsk (901 645 as.), Zapori??ja (710 052 as.), Lviv (717 273 as.), Kryvyi Rih (603 904 as.), Mykolajiv (470 011 as.), Mariupol (425 681 as.) lis?? kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteens?	603 628 km2 (sijalla 45)
– josta sis?vesi?	7 %
V?kiluku (2023)	37 600 000 (vuoden 1991 rajojen sis?ll?), 32,6 miljoonaa (2022 alun rajojen sis?ll?) (sijalla 36)
– v?est?tiheys	75,5 as. / km2
– v?est?nkasvu	0,622 % (2011)
Viralliset kielet	ukraina
Valuutta	hryvnia (ukr. гривня, hryvnja) (UAH)
BKT (2011)
– yhteens?	328 783 milj. USD (PPP, sija 37)  (sijalla 52)
– per asukas	7 210 USD (PPP)
HDI (2019)	0,779 (sijalla 74)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	9,8 %
– teollisuus	32,3 %
– palvelut	57,9 %
Aikavy?hyke	UTC+2
– kes?aika	UTC+3
Itsen?isyys – Neuvostoliitosta	24. elokuuta 1991
Lyhenne	UA
– ajoneuvot:	UA
– lentokoneet:	UR
Kansainv?linen suuntanumero	+380
Tunnuslause	Воля, Злагода, Добро Volja, Zlahoda, Dobro (”Vapaus, sopusointu, hyvyys”)
Kansallislaulu	”?t?e ne vmerla Ukrajiny”
Edelt?j?(t)	Ukrainan SNT (1917–1991)  Ukrainan kansantasavalta (1917–1921)  L?nsi-Ukrainan kansantasavalta (1918–1919)
Infobox OKNimi-testi OK

Ukraina (ukr. Укра??на, Ukrajína) on valtio It?-Euroopassa. Maa on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin ja samalla suurin kokonaan Euroopassa oleva maa ja v?kiluvultaan Euroopan kahdeksanneksi suurin valtio. Ukrainan rajanaapureita ovat id?ss? Ven?j?, pohjoisessa Valko-Ven?j?, l?nness? Puola, Slovakia ja Unkari ja lounaassa Romania ja Moldova. Etel?ss? maa rajoittuu Mustaanmereen. Maan v?kiluku oli 37,6 miljoonaa vuonna 2023 ja virallinen kieli on ukraina. Enemmist? maan asukkaista on ukrainalaisia. Ukrainan v?kiluku on laskenut voimakkaasti maan itsen?istymisen j?lkeen, parhaimmillaan Neuvostoliiton aikaan tasavallassa asui yli 50 miljoonaa asukasta.

Ukraina on enimm?kseen aroa ja yl?nk?? lauhkean mannerilmaston alueella. Ukrainan merkitt?vin joki on maan it?iseen ja l?ntiseen osaan jakava Dnepr. Suuri osa maasta on viljelykelpoista ja runsasravinteista. Ukrainan p??kaupunki on 2,8 miljoonan asukkaan Kiova. Toiseksi suurin kaupunki on Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova. My?s Mustanmeren rannalla sijaitseva noin miljoonan asukkaan Odessa on merkitt?v? kulttuuri-, tiede- ja teollisuuskeskus.

Keskiajalla Kiovan Rus muodosti laajan valtakunnan, joka joutui suureksi osaksi mongolien vallan alle 1200-luvulla. Mongolivallan v?istyess? 1500-luvulla Ukrainaan muodostui kasakkayhteis?j?. Itsen?isen kasakkahetmanaatin aika j?i lyhyeksi ja maa jaettiin Puola-Liettuan ja Ven?j?n kesken. Ukraina itsen?istyi Neuvostoliitosta 1991 ja sen nykyinen presidentti on Volodymyr Zelenskyi. Vuodesta 2014 Ven?j? on k?ynyt sotaa Ukrainaa vastaan, jonka osana Ven?j? on miehitt?nyt Krimin niemimaan, k?ynyt sijaissotaa It?-Ukrainassa sek? hy?k?nnyt Ukrainaan vuonna 2022.

Maantiede ja ilmasto

V?limeren ilmastosta nauttivaa etel?ist? Krimi? lukuun ottamatta Ukrainassa vallitsee lauhkea mannermainen ilmasto. Sadem??r? ei jakaudu tasaisesti vaan on runsaampaa valtion l?nsi- ja pohjoisosissa ja v?henee kohti kaakkoa. Talvet ovat Mustanmeren rannikolla viileit?, sis?maassa kylmi?. Kes?t ovat suurimmassa osassa maata l?mpimi?, aivan etel?ss? kuumia.

Ukraina on enimm?kseen tasankoa ja yl?nk??, vain Karpaateilla ja Krimin niemimaalla on vuoristoa. Pohjoisessa ja l?nness? on mets?aroa, aron ja lehtimets?n vaihettumiskasvillisuutta. Suurinta osaa Ukrainasta hallitsevat arot. Jopa 58 prosenttia pinta-alasta on viljelykelpoista. Krimin etel?rannalla kapealla kaistaleella, Krim-vuorten katveessa, suojassa pohjoisilta arotuulilta, kasvillisuus on subtrooppista rehev?? v?limerenkasvillisuutta, kuten laakeripuita, pistaaseja, mansikkapuita ja sitruspuita.

Korkein huippu on It?-Karpaateilla, Karpaattien kansallispuistossa sijaitseva Hora Hoverla, 2 061 m. Krimin korkein huippu on Roman-Ko?, 1 545 m.

Ukrainan merkitt?vin joki on maan it?iseen ja l?ntiseen osaan jakava Dnepr. Se on Euroopan kolmanneksi pisin joki Volgan ja Tonavan j?lkeen. Muita suuria jokia ovat Donets, Dnestr ja Etel?-Bug. N?m? joet virtaavat Mustaanmereen tai Asovanmereen. Tonavan suisto muodostaa rajan Romanian kanssa. Maan luoteiskulmalla, Puolan rajajokena virtaa It?mereen laskevan Veikselin vesist??n kuuluva L?ntinen Bug. J?rvi? on 3 000, mutta ne ovat pieni?. J?rvien keskim??r?inen pinta-ala on 0,67 neli?kilometri?. Yhdess? erityisesti Dneprin varrelle rakennettujen useiden tekoj?rvien kanssa maan j?rvet kattoivat vuonna 1986 yhteens? 11 730 neli?kilometrin pinta-alan. Meren l?heisyydess? sijaitsevat maan suurimmat j?rvet. Niist? monet ovat matalia ja niiden vesi sis?lt?? suolaa; osa rannikon j?rvist? on laskujoettomia suolaj?rvi?.

• 
  It?eurooppalainen suurjoki Dnepr H’ersonissa.
• 
  N?kym? Ukrainan etel?osista Jaltalta, Mustanmeren rannalta.
• 
  Ukrainan korkein kohta Hoverlavuori (2 061 m) sijaitsee maan lounaisosassa, It?-Karpaateilla.

Historia

P??artikkeli: Ukrainan historia

Nykyisen Ukrainan alueella ovat antiikin aikana asuneet vuorotellen muun muassa kimmerialaiset, skyytit, sarmaatit ja gootit. Mustanmeren rannikot olivat antiikin aikana osa kreikkalaista maailmaa, ja nykyisen Ukrainan alueella sijaitsevalla Mustanmeren pohjoisrannikollakin oli kreikkalaisia siirtokuntia jo 600-luvulla eaa. Hunnien ajettua gootit Ukrainasta 300-luvulla sinne asettui muun muassa avaareja, kasaareja ja bolgaareja, mutta my?s it?slaaveja.

It?slaavien ja viikinkien perustama Kiovan suuriruhtinaskunta taisteli alueelle tulleita turkinsukuisia petsenegej? ja kumaaneja vastaan ja loi Mustaltamerelt? It?merelle ulottuneen valtakunnan, jonka perinn?st? syntyiv?t Ven?j?, Valko-Ven?j? ja Ukraina.

Mongolien etujoukot tekiv?t 1222–1223 sotaretken Asovanmeren pohjoispuolitse Krimille ja Ukrainan etel?osiin. Kalkajoella (Kalt?yk) he l?iv?t kipt?akit ja n?iden avuksi tulleiden Kiovan Rusin, T?ernihivin ja Galitsian ruhtinaiden joukot kev??ll? 1223. Mongolijoukot kuitenkin palasivat it??n jo samana vuonna. Varsinainen mongolien invaasio Kiovan Rusin alueelle alkoi 1237. Moskovan, Jaroslavlin ja Tverin kukistettuaan joukot suuntasivat etel??n. Vuosina 1238–1240 joukot viipyiv?t Donin ja Donetsin v?lisill? mailla nykyisen Ukrainan it?osissa. Useiden hy?kk?ysten j?lkeen T?ernihiv kaatui syksyll? 1239. Joulukuussa 1240 Kiova vallattiin usean viikon piirityksen j?lkeen. Mongoliarmeija jatkoi l?nteen kahtena sotajoukkona. Etel?isempi ryhm? suuntasi Halyt?iin ja toinen Volodimiriin, Volynian l?nsiosiin. Molemmat kaupungit kaatuivat lyhyiden piiritysten j?lkeen. Sotajoukot jatkoivat edelleen l?nnemm?ksi. Batu-kaanin johtama p??joukko jatkoi Halit?ista Karpaattien yli Unkariin. Pohjoisempi mongolijoukko jatkoi Puolaan (muun muassa Krakova) ja kierteli laajalti Puolan, T?ekinmaan ja Unkarin alueella. Vuonna 1242 joukot yhdistyiv?t Unkarissa ja p??joukko jatkoi Tonavalle ja sielt? Mustanmeren pohjoispuolitse it??n Volgan alajuoksulle. Sinne perustettiin uuden valtakunnan, Kultaisen ordan, keskus.

Ukraina j?i p??osin mongolien perustaman Kultaisen ordan haltuun. Ainoastaan Galitsia-Volynian ruhtinaskunta, my?hemmin kuningaskunta, pystyi seuraavina vuosina menestyksekk??seen vastarintaan tataarivaltaa vastaan, vaikkakin oli muodollisesti Kultaisen ordan alainen. Vastarinnassa apua saatiin yhteisty?st? Unkarin, Liettuan ja Puolan kanssa. 1340-luvulla Galitsia kuitenkin ajautui Puola-Liettuan hallintaan.

Mongolivallan v?istyess? 1500-luvulla Ukrainaan muodostui kasakkayhteis?j?. Hetmani Bohdan H’melnytskyin johtama vuonna 1648 alkanut kapina Puolaa vastaan johti Ukrainan irtautumiseen Puola-Liettuasta ja kasakkahetmanaattina tunnetun autonomisen valtion perustamiseen. Vuonna 1654 H’melnytskyin kasakat solmivat liiton Ven?j?n tsaarin kanssa tunnustaen t?m?n muodollisen ylivallan saadakseen suojelijan katolista l?ntt? vastaan tilanteessa, jossa my?s turkkilainen ja islaminuskoinen Osmanien valtakunta muodosti painetta etel?st?.

Maalaus ruotsalaisten ja ven?l?isten v?lisest? Pultavan taistelusta 1709 Suuren Pohjan sodan aikana.

Andrusovon rauhassa 1667 It?-Ukraina ja Kiova liitettiin Ven?j?n yhteyteen ja l?nsiosa Puola-Liettuaan. Suuren Pohjan sodan yhteydess? hetmani Ivan Mazepa pyrki Ruotsin tuella itsen?isyyteen Ven?j?st?, mutta Pultavan taistelun seurauksena kasakkojen Ukraina liitettiin entist? tiiviimmin Ven?j??n. Puolan vaikutus Ukrainaan hiipui v?hitellen vuodesta 1772 alkaen, ja p??ttyi lopulta, kun Puola-Liettuan aatelistasavallan muodostanut Puolan kuningaskunta jaettiin vuonna 1795 j?lkeen kokonaan Preussin (sittemmin Saksa), It?vallan (sittemmin It?valta-Unkari) ja Ven?j?n kesken. P??osa L?nsi-Ukrainaa liitettiin Ven?j??n, joskin It?-Galitsia ja Bukovina joutuivat osaksi It?valta-Unkaria. Aleksanteri II lakkautti alun perin puolalaisen aatelin voimaansaattaman ja Ven?j?n Katariina II:n lopullisesti vahvistaman maaorjuuden vasta 1861.

Ukrainalainen kansallisuusaate alkoi nousta 1840-luvulta alkaen, mutta joutui Ven?j?n hallinnon tukahduttamistoimien kohteeksi 1870-luvulta alkaen. Ven?j?n maaliskuun 1917 vallankumouksen yhteydess? alkoi Ukrainan itsen?istyminen. L?nsi-Ukrainassa ukrainalaiset kokivat kansallisen her?tyksen 1800-luvun lopun tapaan puolalaisten kanssa, mutta vastustivat my?s puolalaisten kaupunkien valtaa Galitsiassa ukrainalaiseen maaseutuun n?hden.

Ukrainan ja Ven?j?n v?list? historiaa on Ven?j?ll? tulkittu yksipuolisesti ja valheellisesti. Ukrainalla on yhteist? historiaa sek? Ven?j?n kanssa ett? Puolan ja Liettuan kanssa. Ven?j?n keisarikunta 1800-luvun lopulla v?h?tteli Ukrainan omaa ja sen pitk?? yhteist? historiaa l?ntisten Puolan ja Liettuan kanssa perustellessaan alueen kuulumista keisarikuntaan. Ven?j?n presidentti Vladimir Putin puolestaan unohti kokonaan 22. helmikuuta 2022 pit?m?ss??n esitelm?ss? Ukrainan yhteisen historian Puolan ja Liettuan sek? Saksan keisarikunnan kanssa. Ukrainan ja Ven?j?n historian erottaa toisistaan my?s Ven?j?n yhteinen historia Aasian kanssa, joka taas puuttuu Ukrainalta kokonaan. N?m? historialliset seikat ovat avaintekij?it? itsen?isen Ukrainan muodostumiselle.

Ensimm?isen maailmansodan lopussa

P??artikkeli: Ukrainan itsen?isyyssota

Ensimm?isen maailmansodan aikana Saksa sek? It?valta-Unkari onnistuivat valloittamaan suuren osan Ukrainaa.

Helmikuun vallankumouksen j?lkeen ukrainalainen kulttuuriel?m? alkoi vilkastua, ja maaliskuussa 1917 Kiovassa perustettiin keskusneuvosto eli Keskusrada, joka valitsi historioitsija Myh’ailo Hru?evskyin puheenjohtajakseen. Radan vaikutusvallan kasvaessa Ven?j?n v?liaikainen hallitus joutui tunnustamaan sen ja my?nsi Ukrainalle hein?kuussa autonomian.

Lokakuun vallankumouksen j?lkeen Rada kielt?ytyi tunnustamasta neuvostovaltaa ja julisti Ukrainan kansantasavallan perustetuksi, tarkoituksena liittoutua tulevan demokraattisen Ven?j?n kanssa. Samoihin aikoihin ensimm?inen yleisukrainalainen neuvostojen kokous julisti Harkovassa Ukrainan neuvostotasavallaksi. Kun bol?evikkien joukot alkoivat edet? kohti Kiovaa, Kansantasavalta julistautui 22. tammikuuta 1918 itsen?iseksi. Brest-Litovskin rauhan j?lkeen puna-armeija joutui kuitenkin vet?ytym??n Ukrainasta. Radan hallitus palasi Kiovaan Saksan ja It?valta-Unkarin joukkojen tuella, mutta se oli saksalaisille liian vasemmistolainen, ja huhtikuussa 1918 tapahtui Saksan tukema vallankaappaus, joka julisti Ukrainan monarkiaksi ja kenraali Pavlo Skoropadskin sen hetmaniksi.

Saksalaisten tukema hallinto kesti loppuvuoteen, jolloin Saksan keisarikunta antautui ensimm?isen maailmansodan lopuksi ja sen joukot joutuivat vet?ytym??n. Kiovassa nousi uudelleen valtaan ukrainalaisten sosialistien ja nationalistien johtama Kansantasavallan direktoraatti, jossa vallan keskitti omiin k?siins? Symon Petljura. Ukrainan kansantasavalta julisti 22. tammikuuta 1919 yhdistyv?ns? L?nsi-Ukrainan kansantasavallan kanssa, mutta Puolan joukot valtasivat sen.

Joulukuussa 1919 Petljura pakeni v?hine joukkoineen bol?evikkeja Puolaan ja solmi Puolan kanssa sopimuksen, jossa h?n luovutti Galitsian Puolalle vastineeksi tuesta bol?evikkeja vastaan. Puolalaisten hy?kk?ys eteni Kiovaan asti, joka vallattiin toukokuussa 1920. T?ll? v?lin Ukraina oli keskell? punaisten, Anton Denikinin ja Pjotr Wrangelin johtaman Etel?-Ven?j?n armeijan valkoisten ja Nestor Mahnon johtamien anarkistien sis?llissotaa. Kev??ll? puna-armeija sai haltuunsa suuren osan Ukrainasta, lukuun ottamatta Puolan miehitt?mi? Volyniaa ja L?nsi-Podoliaa.

Kev??n 1920 Puolan–Neuvosto-Ven?j?n sota ja puna-armeijan tappio Varsovan taistelussa johti Ukrainan jakoon Riian rauhassa 18. maaliskuuta 1921. Ukrainan l?nsiosa joutui Puolalle. Kun Saksa ja Neuvostoliitto toisen maailmansodan alkuvaiheessa syyskuussa 1939 jakoivat Molotov–Ribbentrop-sopimuksella Puolan, n?m? alueet liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.

Neuvostoliiton aikana

P??artikkeli: Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta

Ruumiita Harkovassa Neuvostoliiton aiheuttaman Holodomor-n?l?nh?d?n aikana 1933.

T?ernobylin ydinvoimala ydinvoimalaonnettomuuden j?lkeen 1986.

Ukrainan neuvostotasavallasta tuli vuonna 1922 Neuvostoliiton perustajaj?sen. Alkuvuosinaan hallitseva Ukrainan kommunistinen puolue (bol?evikit) oli ven?l?isten ja juutalaisten johtama; ukrainalaisten osuus nousi viidennekseen kun Borotbisty-puolue liitettiin siihen 1920. Ukrainalaisten m??r? lis??ntyi 1920-luvun ukrainalaistamisen my?t? vuosikymmenen loppuun menness? puoleen, mik? aiheutti huolta Moskovassa.

Puolan ja Romanian alaisuuteen j??neet ukrainalaiset joutuivat kokemaan sulauttamisyrityksi? ja syrjint??. Puolassa perustettiin maanalainen Ukrainalaisten nationalistien j?rjest? 1929, joka 1930-luvun lopulla jakaantui maltillisempaan Andri Melnykin ja radikaaliin Stepan Banderan johtamaan siipeen. T?ekkoslovakiaan j??neet ukrainalaiset p?rj?siv?t paremmin monikulttuurisessa ja teollistuneessa valtiossa. Hitlerin paloiteltua T?ekkoslovakian 1938 ukrainalaiset saivat jopa autonomian Karpato-Ukrainassa ennen Unkarin miehityst?.

Vuosina 1930–1932 neuvosto-Ukrainan maatalous kollektivisoitiin Josif Stalinin m??r?ysten mukaisesti ja suuret viljan pakkoluovutukset aiheuttivat holodomoriksi kutsutun n?l?nh?d?n, johon 7–10 miljoonan arvioidaan kuolleen Ukrainassa.

Toisessa maailmansodassa Ukraina joutui natsi-Saksan miehitt?m?ksi 1941–1944. Lviviss? Bandaran liikkeen kansallismieliset julistivat 30. kes?kuuta 1941 itsen?isen valtion, mutta Saksa ei kuitenkaan ollut en?? valmis my?nt?m??n Ukrainalle edes muodollista itsen?isyytt?, vaan saksalaisten aluksi puolalaisesta vankilasta vapauttama Stepan Bandera lopulta vangittiin. Saksan miehityshallinto alisti Ukrainan suoraan Saksan valtaan. Toisen maailmansodan natsimiehityksen aikana arviolta 600 000–900 000 Ukrainan juutalaista tuhottiin, heist? 34 000 kahden p?iv?n aikana Babi Jarissa Kiovan l?hell? syyskuussa 1941.

Puna-armeijan vastahy?kk?ys Ukrainaan alkoi kes?ll? 1943. Ukrainan vapautusta fasistisista hy?kk??jist? muistetaan 28. lokakuuta (1944).

Toisen maailmansodan j?lkeen 1945 Ukrainaan liitettiin viel? T?ekkoslovakian it?isin osa, Karpatorutenia, joka yhdisti lopulta kaikki kansallisuudeltaan ukrainalaisten asumat alueet saman hallinnon alle. Kansallismielisten aseellinen toiminta Neuvostoliittoa vastaan jatkui kuitenkin viel? sodan j?lkeisin? vuosinakin L?nsi-Ukrainassa.

Toisen maailmansodan j?lkeen aloitettiin tuhoutuneen talouden uudelleenrakennusty? ja L?nsi-Ukrainan siirt?minen neuvostovaltaan. Vuonna 1946 viranomaiset hajottivat katolisen kirkon alaisen ortodoksisen uniaattikirkon. Vuodet 1946–1948 tunnetaan nimell? ?danov?t?ina Andrei ?danovin mukaan. Tuolloin k?ytiin kampanjaa ukrainalaista nationalismia vastaan. Vuonna 1949 pitk?aikainen Ukrainan puoluejohtaja Nikita Hru?t?ov nousi Neuvostoliiton johtoon, ja h?nen j?lkeens? kaikki neuvostotasavallan johtajat olivat kansallisuudeltaan ukrainalaisia. Etenkin Petro ?elest (1963–1972) tunnetaan Ukrainan taloudellisten etujen ja kulttuurin ajajana, kunnes h?net erotettiin virastaan syytettyn? pehme?st? suhtautumisesta nationalismiin. H?nen seuraajansa Volodymyr ?t?erbytskyi aloitti kansallismielisten puhdistuksilla ja ven?l?ist?mistoimilla, ja h?nen alaisuudessaan KGB saikin toisinajattelijaliikkeen murskattua 1970-luvun lopulla.

T?ernobylin ydinvoimalassa Pripjatin l?hell? tapahtui historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986.

?t?erbytskyin vuoksi glasnost ei juuri vaikuttanut Ukrainassa ennen vuotta 1988, jolloin Lviviss? ja Kiovassa pidettiin joukkomielenosoitukset. Seuraavana vuonna muodostui Ruh-liike, ja monet merkitt?vist? puoluejohtajista h?visiv?t vaaleissa. Ukrainan korkeimman neuvoston vaalit 1990 mursivat kommunistipuolueen aseman ja Ruh ilmaisi avoimesti pyrkimyksens? itsen?isyyteen.

Itsen?inen Ukraina

Ukrainan parlamentti Verh’ovna Rada.

Ukraina itsen?istyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Ensimm?iseksi presidentiksi valittiin Leonid Kravt?uk, jonka kaudella kuitenkin huikea inflaatio ja levottomuudet pakottivat ennenaikaiset vaalit j?rjestett?viksi. Vuonna 1992 p??ministerin? aloittanut Leonid Kut?ma nousi Ukrainan presidentiksi 1994. Kut?mankin kausi oli t?ynn? skandaaleita, vaikka talous hieman parantuikin h?nen aikanaan. Vuonna 1996 hyv?ksyttiin perustuslaki, jonka mukaan maa jaettiin 25 hallintoalueeseen.

Oranssi vallankumous ja poliittisesta kriisist? toiseen

Vuonna 2004 Ukrainassa j?rjestettiin presidentinvaalit. Vaalien ensimm?isell? kierroksella ei kumpikaan p??ehdokkaista, L?nsi-Ukrainan tukema l?nsimielinen Viktor Ju?t?enko eik? maan it?osan ven?j?nkielisten seutujen ja Ven?j?n tukema Viktor Janukovyt?, onnistunut ker??m??n yli puolta annetuista ??nist?. Vaalien toinen kierros k?ytiin 21. marraskuuta 2004. Vaalien j?rjestelyiss? ilmenneiden ep?selvyyksien aiheuttamien joukkoprotestien vuoksi, joita ryhdyttiin kutsumaan oranssiksi vallankumoukseksi, Ukrainan korkein oikeus p??tyi vaalien toisen kierroksen uusimiseen. Vaalien toinen kierros uusittiin 26. joulukuuta 2004, ja niiden voittajaksi tuli opposition ehdokas Ju?t?enko, joka sai runsaat 52 prosenttia ??nist?.

Ukrainan p??ministeriksi nimitettiin vaalien j?lkeen Ju?t?enkon liittolainen Julija Tymo?enko. Perustuslakia muutettiin 10.1.2006 l?htien entist? parlamentaarisempaan suuntaan: presidentin valtaoikeuksia v?hennettiin ja p??ministerin lis?ttiin. Oranssit voimat ajautuivat kuitenkin pian keskin?isiin riitoihin, ja Tymo?enkon hallitus erotettiin syyskuussa 2005. Tymo?enkon lyhytaikaiseksi seuraajaksi tuli Juri Jehanurov, joka jatkoi virkaa tekev?n? p??ministerin? uuden hallituksen muodostamiseen asti. Maaliskuun 2006 parlamenttivaaleissa Janukovyt? johti Alueiden puolueen vaalivoittoon ja suurimmaksi puolueeksi. Maaliskuun vaalien j?lkeen jouduttiin kuukausien pattitilanteeseen, jossa toimivaa hallitusta ei saatu muodostettua.

Oranssien yhteishallitus Meid?n Ukrainamme, Julija Tymo?enkon ryhmittym?n ja Ukrainan sosialistipuolueen kesken hajosi kev??ll? 2006 sosialistien loikattua Alueiden puolueen puolelle ”antikriisikoalitiohallituksen” muodostamiseksi ja valittua oman miehens? Oleksandr Morozin Radan puhemieheksi. Ju?t?enko kielt?ytyi nimitt?m?st? kilpakumppaniaan p??ministeriksi, kunnes uusi vaalien j?rjest?misen mahdollistava aikaraja tuli vastaan. T?ll?in Alueiden puolue liittolaisineen uhkasi presidentin viraltapanolla. Ju?t?enko nimitti viimein Janukovyt?in p??ministeriksi ja muodostamaan ”kansallisen yhten?isyyden koalitiohallituksen” Meid?n Ukrainamme kanssa 3. elokuuta 2006. Parlamentti hyv?ksyi Janukovyt?in p??ministeriksi ??nin 271–9 opposition boikotoidessa ??nestyst?. Kolmen puolueen hallituskoalitio sai 239 paikkaa 450-j?seniseen Radaan.

Verh’ovna Rada erotti 1. joulukuuta 2006 presidentin nimitt?m?n ulkoministeri Borys Tarasjukin asemastaan. Presidentti Ju?t?enko ei hyv?ksynyt t?t? ja v?itti ministerin erottamisen olevan presidentin vastuulla. Piirinoikeus kumosi Radan p??t?ksen, mutta parlamentin mukaan alioikeuden p??t?s ei voi muuttaa sen p??t?ksi?.

Janukovyt?in hallitus laajensi v?hitellen kannatuspohjaansa my?nt?m?ll? hallituspaikkoja opposition tukijoille, jotka n?in siirtyiv?t hallituksen taakse. Erityisesti Ju?t?enkoa huolestutti h?nen entisen tukijansa Anatoli Kinahin nimitys valtiovarainministeriksi, mik? sai 23. maaliskuuta 2007 kymmenen opposition edustajaa loikkaamaan hallituksen tukijoiksi. Janukovyt? ja puhemies Moroz lupasivat koalition kasvavan kes??n menness? kahteen kolmasosaan tai 300 edustajan suuruiseksi, mik? mahdollistaisi presidentin veto-oikeuden kumoamisen tai perustuslain lis?ykset.

Ju?t?enko m??r?si 2. huhtikuuta Verh’ovna Radan hajottamisesta, jota hallitus ja parlamentin enemmist? pitiv?t perustuslain vastaisena ja jatkoivat ty?skentely??n. Ju?t?enkon mukaan parlamentti oli edustajien loikkausten my?t? muuttunut laittomaksi. Perustuslaillinen oikeus tutki tapausta, mutta Ju?t?enko peruutti ensimm?isen p??t?ksens? ja korvasi sen my?hemmin uudella. 24. toukokuuta Ju?t?enko erotti Ukrainan valtakunnansyytt?j?n syytt?en t?t? perustuslain rikkomisesta. Presidentti ilmoitti my?s ottavansa hallintaansa Janukovyt?ia tukevalta sis?ministeri Vasyl Tsu?kolta Berkut-erikoisjoukkojen sotilaat.

Ju?t?enkon kaudesta Janukovyt?in kauteen

Uusien vaalien ajankohdaksi sovittiin 30. syyskuuta 2007. Vaaleissa Janukovyt?in Alueiden puolue sai j?lleen eniten ??ni? ja paikkoja (175–11), vaikka menettikin hieman. Tymo?enkon blokki lis?si paikkam??r??ns? (156+27) ja presidentti Ju?t?enko tukipuolue Meid?n Ukrainamme jatkoi alam?ke??n (72–9). Niin sanotuilla oransseilla puolueilla oli niukka enemmist? (228/450), joka olisi riitt?nyt hallituksen muodostamiseen, mutta osa Meid?n Ukrainamme edustajista kielt?ytyi allekirjoittamasta yhteisty?sopimusta Tymo?enkon blokin kanssa.

Pitk?llisen viivytyksen j?lkeen Tymo?enko nousi uudelleen p??ministeriksi 18. joulukuuta 2007.

Ju?t?enkon ja Tymo?enkon v?lit heikkeniv?t taas, kun Tymo?enko kielt?ytyi tukemasta Georgiaa Ven?j?n ja Georgian elokuun 2008 konfliktin aikana. Presidentinhallinnon edustaja Andriy Kyslynskyi syytti Tymo?enkoa ”maanpetturuudesta ja korruptiosta”. Presidentti Ju?t?enko tukipuolue Meid?n Ukrainamme j?tti hallituksen 4. syyskuuta 2008, kun Tymo?enkon blokki liittoutui Alueiden puolueiden ja kommunistien kanssa ajamaan l?pi lait, jotka v?hensiv?t presidentin valtaa ja helpottivat h?nen erottamistaan. Hallituksen kaatumisen j?lkeen uudet vaalit oli m??r? j?rjest?? 14. joulukuuta, mutta niit? siirrettiin eteenp?in Ukrainaankin iskeneen kansainv?lisen talouskriisin vuoksi.

Ukraina ajautui vakavaan talouskriisiin syksyll? 2008 kansainv?lisen talouskriisin yhteydess?. Lokakuussa 2008 kolmen viikon aikana pankeista nostettiin 32 miljardia hryvniaa ja maan valuutan arvo romahti 23 prosenttia. Kansainv?linen valuuttarahasto my?nsi maalle 16,5 miljardia dollaria lainaa.

Hallituskriisi n?ytti helpottavan 9. joulukuuta 2008, kun Rada valitsi Volodymyr Lytvynin uudeksi puhemieheksi. Helmikuun 2010 presidentinvaaleissa Janukovyt? julistettiin voittajaksi. Tymo?enko syytti h?nt? vaalivilpist? ja erosi p??ministerin paikalta. Kes?kuussa 2010 parlamentti p??tti luopua Nato-j?senyyden tavoittelusta.

Joulukuussa 2010 Tymo?enko ja entinen sis?ministeri Juri Lutsenko joutuivat oikeuteen syytettyin? valtion varojen v??rink?yt?st?. Tymo?enkon syytteisiin lis?ttiin my?hemmin vallan v??rink?ytt? kaasukaupoissa Ven?j?n kanssa. H?net tuomittiin vankeuteen lokakuussa 2011. EU vaati Tymo?enkon vapauttamista ja piti tuomiota poliittisena.

Vallankumous 2014 ja Petro Poro?enkon kausi 2014–2019

P??artikkeli: Ukrainan vallankumous 2014

Lenin-patsas kaadettiin Euromaidan-mielenosoituksissa Hmelnytskyin kaupungissa 21. helmikuuta 2014.

Ven?j? vastusti mahdollista Ukrainan l?nnett?mist?, ja koki l?nsimaisia arvoja sis?lt?vien ”v?rivallankumousten” uhkaavan itse??n.

Marraskuussa 2013 presidentti Viktor Janukovyt? hylk?si EU:n kauppa- ja yhteisty?sopimuksen Ven?j?n mieliksi. EU ei ollut suostunut tinkim??n oikeusvaltiokriteereist?. Ainakin 100 000 Janukovyt?iin pettynytt? mielenosoittajaa valtasi Kiovan kadut. Mielenosoitukset yltyiv?t tammikuussa 2014 v?kivaltaisiksi. Helmikuun kolmannella viikolla yhteenotot poliisin ja mielenosoittajien v?lill? leimahtivat entist? vakavammiksi, parikymment? ihmist? kuoli ja satoja loukkaantui. Janukovyt? erotettiin 21. helmikuuta.

Ukrainan valtiontalous joutui koetukselle, kun valtaan noussut hallitus kertoi, ett? Janukovyt?in hallitus oli ry?st?nyt yli 50 miljardia euroa valtion varoja. Yhdysvallat ja Eurooppa antoivat Ukrainalle t?m?n j?lkeen talousapua ja lainoja.

Toukokuun lopussa 2014 j?rjestettiin presidentinvaalit. Petro Poro?enko voitti vaalit ensimm?isell? kierroksella; h?n sai yli puolet annetuista ??nist?. Ukrainan korruptiota kitkev?t uudistukset kuitenkin pys?htyiv?t pian. Vuoden 2014 vallankumouksen j?lkeen aloitetut uudistukset tapahtuivat l?hinn? paperilla, ja vanha oligarkkivalta sek? omien etujen ajaminen politiikassa jatkuivat entisell??n. Poroshenkon ja h?nen taustapuolueensa suosio laskivat.

Krimin miehitys 2014 ja It?-Ukrainan sota

P??artikkeli: Krimin miehitys 2014

P??artikkeli: It?-Ukrainan sota

Vallankumouksen my?t? Krimill? alkoi uuden hallituksen vastaisia mielenosoituksia niemimaan autonomian vahvistamisen puolesta. Ven?j? k?ynnisti sotaharjoituksen Ukrainan vastaisella rajalla ja siirsi sotajoukkoja Sevastopolin tukikohtaan. Ven?j? liitti pian Krimin niemimaan itseens? kansan??nestyksen vahvistamana, vaikka Ukraina ja l?nsimaat sek? YK:n yleiskokouksen enemmist? tuomitsivat sek? kansan??nestyksen ett? liitoksen laittomina. Maalis-huhtikuussa Ven?j?-mieliset mielenosoittajat ja aseelliset separatistit valtasivat Donetskin, Luhanskin ja Harkovan alueilla monia hallintorakennuksia. T?m? laukaisi uuden konfliktin Ukrainan sis?ll?. Ukraina syytti Ven?j?? separatismin lietsomisesta It?-Ukrainan kriisiss? 2014 ja ”Donetskin kansantasavallan” tukemisesta. Ukrainan armeija menestyi hyvin kes?ll? 2014 taistelussa separatisteja vastaan. Tappiolle j??neet separatistit pyysiv?t apua Ven?j?lt?. Kalusto- ja miehist?apu muuttivat taistelujen kulun separatisteille edulliseksi. Noin 2,6 miljoonaa alueen asukasta pakeni taisteluja. Vuoden 2019 loppuun menness? jopa 13 000 henke? oli kuollut alueen taisteluissa.

Volodymyr Zelenskyin kausi vuodesta 2019 l?htien

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ??nest?? parlamenttivaaleissa vuonna 2019.

Huhtikuussa 2019 Ukrainan presidentinvaaleissa istuva presidentti Petro Poro?enko sai vain vajaat 25 prosenttia ??nist? ja haastaja Volodymyr Zelenskyi sai ylivoimaisen runsaan 73 prosentin voiton. Tv-koomikkona tunnetuksi tulleen Zelenskyin poliittinen kokemattomuus ei est?nyt h?nen nousuaan presidentiksi, sill? kansa oli v?synyt Ukrainan poliittiseen eliittiin. Zelenskyi astui presidentin virkaan toukokuussa 2019 ja ilmoitti heti virkaanastujaispuheessaan hajottavansa maan parlamentin. Samalla h?n kertoi tulitauon saamisen It?-Ukrainaan olevan h?nen ensimm?inen teht?v?ns?.

Ukrainan parlamenttivaaleissa hein?kuussa 2019 Zelenskyin Kansan palvelija -puolue sai enemmist?n. Puolue sai Ukrainan parlamentin 450 paikasta 251. Kansan palvelijan lis?ksi nelj? muuta puoluetta ylitti parlamenttiin p??semiseen vaaditun viiden prosentin alarajan. Yksi niist? puolueista oli Ven?j?-my?nteinen El?m?n puolesta -puolue, joka tuli toiseksi noin 13 prosentin ??niosuudella. Ukrainan entisen presidentin Petro Poro?enko Euroopan solidaarisuus -puolue ja entisen p??ministerin Julia Timo?enkon Is?nmaa-puolue p??siv?t parlamenttiin noin kahdeksan prosentin ??niosuudella. Elokuussa 2019 presidentti Zelenskyi nimitti p??ministeriksi Oleksi Hont?arukin.

Ven?j?n presidentti Vladimir Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat joulukuussa 2019 Pariisissa, ja he sopivat muun muassa kattavasta tulitauosta, vankien vaihdosta ja uusien rajanylityspaikkojen luomisesta.

Ukrainan sota 2022–

P??artikkeli: Ven?j?n hy?kk?ys Ukrainaan 2022–

Ukraina kirjasi perustuslakiinsa p??t?ksen tulevasta Natoon liittymisest?. Ven?j? vastusti Ukrainan liittymist? Natoon. Ven?j? piti vuonna 2021 suuren sotaharjoituksen l?nness?. Kev??ll? ja syksyll? 2021 Ven?j? j?tti miehi? ja kalustoa rajoilleen sotaharjoitusten j?lkeen. Marraskuussa 2021 maa alkoi keskitt?? lis?? joukkojaan Ukrainan rajan l?helle. Ep?ilykset alkavasta sodasta her?siv?t. Ven?j? vaati joulukuussa 2021, ettei Nato en?? hyv?ksy uusia j?senmaita It?-Euroopassa. Putin kiisti tulevan sodan alkamisen viel? 15. helmikuuta 2022. Ven?j? tunnusti 21. helmikuuta 2022 Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat ja l?hetti niihin sotilaita ”rauhanturvaajiksi”.

Ven?j?n asevoimat tunkeutuivat Ukrainaan pohjoisesta Valko-Ven?j?n alueelta, etel?st? Krimin suunnasta ja id?st? 24. helmikuuta 2022 kello 5:00. Ukraina sanoi Ven?j?n sotilasoperaatiota t?ysimittaiseksi sodaksi. Ukraina pani koko armeijansa liikekannalle hy?kk?ysp?iv?? seuraavana y?n?.

Hy?kk?ys tuomittiin jyrk?sti l?nness? ja ymp?ri maailmaa nopeasti. Ven?j? syytti Ukrainaa j?rjestelm?llisest? ven?l?isv?hemmist?ns? kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista. Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehitt?minen, vaan sen ”demilitarisointi”. Ven?j? my?s syytti Ukrainaa aikomuksesta hankkia ydinaseita. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan kansanmurhav?itteet olivat valheellisia ja naurettavia. L?nness? ajateltiin, ett? Ven?j? pyrki mahdollisesti vaihtamaan Ukrainan hallinnon ven?l?ismieliseen.

Ven?j?n hy?kk?ys eteni, mutta ukrainalaiset tekiv?t odotettua kovempaa vastarintaa. Salamasota ep?onnistui. Ven?l?iset siirtyiv?t sen j?lkeen suuremman tulivoiman k?ytt??n.

L?nsimaat l?hettiv?t Ukrainalle aseita, muttei joukkojaan maahan. Ven?j? ilmoitti asettaneensa ydinaseensa korkeimpaan valmiustilaan. L?nsi kiristi Ven?j?n talouspakotteita, mihin Ven?j? vastasi omilla pakotteillaan. Pakotteiden rajuus yll?tti Ven?j?n. Neuvottelut sodan lopettamiseksi eiv?t tuottaneet tuloksia. Ven?j? toimeenpani laajan sotasensuurin. Sodan vastaisia mielenosoituksia oli eri puolilla maailmaa.

Ukrainasta pakeni parin viikon aikana kaksi miljoonaa ulkomaille. Ven?j?n tiedotus v?itti, ettei armeija kajoa siviilikohteisiin. Kuvat ukrainalaisten puolella olleista vaurioituneista ja tuhotuista rakennuksista kertoivat toista: iskujen kohteissa on muun muassa lukuisia kouluja ja sairaaloita. Kahden viikon j?lkeen oli kuollut Ukrainan arvion mukaan tuhansia ukrainalaisia siviilej?.

Ven?j?n armeijan yritys vallata Kiova ep?onnistui. Siksi maa veti joukkonsa pohjoisesta Ukrainasta huhtikuussa. Saarretussa Mariupolissa oli humanitaarinen katastrofi. Toukokuussa 2022 Ven?j? lopulta valtasi raskaiden taistelujen j?lkeen saartamansa Mariupolin. Kes?ll? Ven?j?n joukot eteniv?t yh? vallaten muun muassa Lysytsanskin kaupungin Donetskin-Luhanskin alueella. Syksyll? tasapaino kuitenkin k??ntyi Ukrainalle edullisemmaksi. Syyskuussa 2022 Ukraina hy?kk?si menestyksell? Harkovan alueella, kun Ven?j?n armeija vet?ytyi ylivoiman edess? paniikissa. Ven?j? pani t?m?n j?lkeen liikkeelle osan armeijastaan ja alkoi pommittaa laajalti Ukrainan infrastruktuuria. Ukraina k?rsi suuria tappioita Hersonin alueella. Marraskuussa Ven?j?n armeija vet?ytyi Hersonin alueelta Dnepr-joelle paremmin puolustettaviin asemiin.

Politiikka

Hallinto

Marijinskyi-palatsi on Ukrainan presidentin virka-asunto.

Ukrainan lains??d?nt?elin eli parlamentti on Verh’ovna Rada. Valtionp??miehen? toimii suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle valittava presidentti. Presidentti nimitt?? Verh’ovna Radan suostumuksella p??ministerin, joka johtaa kabinettia, jonka ministerit presidentti my?s nimitt??.

Ukrainan presidenttin? on vuodesta 2019 l?htien toiminut Volodymyr Zelenskyi, ja p??ministerin? vuodesta 2025 l?htien Julija Svyrydenko.

Maan perustuslaki kielt?? parlamenttivaalien j?rjest?misen sotatilan aikana, jollainen on ollut voimassa Ven?j?n hy?k?tty? Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. T?m?n vuoksi vuodelle 2023 kaavaillut parlamenttivaalit peruttiin. Presidentinvaalien kohdalla ei ole vastaavaa perustuslaillista estett?, mutta useat my?hemmin s??detyt lait est?v?t t?m?n.

Puoluepolitiikka

Ukrainan puoluepolitiikka on keskittynyt muutaman karismaattisen henkil?n johtamien ryhmien ymp?rille. Niill? ei ole yhten?ist? ideologiaa, tai kattavia puolueohjelmia, joihin edustajat sitoutuisivat, vaan ne ker??v?t kannatuksensa l?hinn? maantieteellisiin perustein.

Suosituimpia ryhmittymi? olivat vuonna 2007 syrj?ytetty? presidentti Viktor Janukovyt?ia tukeva ja maan it?osan teollistuneilta ja ven?j?nkielisilt? seuduilta tukensa ker??v? Alueiden puolue, aiemman p??ministeri Julija Tymo?enkon ymp?rille kokoontunut Julija Tymo?enkon ryhmittym? sek? Viktor Ju?t?enkoa tukeva Meid?n Ukrainamme (vuoden 2007 vaaleissa Meid?n Ukrainamme – Kansan itsepuolustus), jonka kannatus keskittyy L?nsi-Ukrainaan. My?s Ukrainan kommunistinen puolue ja Ukrainan sosialistinen puolue ker??v?t jonkin verran ??ni?. Kommunistinen puolue kiellettiin vuonna 2015.

Ukrainan parlamenttivaaleissa hein?kuussa 2019 presidentti Volodymyr Zelenskyin Kansan palvelija -puolue sai enemmist?n. Puolue sai Ukrainan parlamentin 450 paikasta 251.

Rekister?ityjen puolueiden m??r? – 198 kappaletta vuoden 2013 alussa – kuvaa osaltaan poliittisen kent?n sekavuutta.

Ukraina hakee paikkaansa id?n ja l?nnen v?list?

P??artikkeli: Ukrainan ulkopolitiikka

Ukrainan ulkoministeri?n p??rakennus Kiovassa. Portti Euroopan unioniin on viel? toistaiseksi kiinni mutta hakemus on j?tetty.

Ukrainassa tasapainottelu yleens? ven?j?nkielisen ja raskasteollisen It?-Ukrainan eli (Dneprin) ”vasemman rannan” ja jo Andrusovin rauhassa ”l?nnelle” eli Puolalle joutuneen (Dneprin) ”oikean rannan” v?lill? jatkui 2010-luvulla. Taloudellisesti tarkastellen It?-Ukrainan ja L?nsi-Ukrainan jako oli osittain pohjois-etel?-jako, miss? pohjoiset alueet kannattivat kansallisempia ja l?ntisempi? linjauksia ja etel?isemm?t alueet kiinte?mp?? yhteisty?t? Ven?j?n kanssa. Taloudellisesti It?-Ukraina oli riippuvainen Ven?j?n toimittamasta energiasta kaivosteollisuuden ja ter?steollisuuden vuoksi samoin kuin Neuvostoliiton ajalta periytyv?n sotateollisen kompleksin vuoksi.^l?hde?

Viktor Ju?t?enkon vuoden 2004 vaalivoiton j?lkeen Ukraina pyrki l?hestym??n Natoa ja Euroopan unionia saavuttaakseen riippumattomamman aseman Ven?j??n n?hden. L?nsimielisten mielest? Ukrainan piti Puolan tapaan pyrki? EU:n ja Naton j?seniksi, kun taas historiallista yhteytt? Ven?j??n vaalivien mielest? oli taloudellisesti t?rkeint? olla taloudellisessa yhteisty?ss? Ven?j?n kanssa. Kes?kuussa 2010 Ukrainan parlamentti p??tti luopua Nato-j?senyyden tavoittelusta.^l?hde?

Loppuvuonna 2013 Ukraina j?tti allekirjoittamatta valmiiksi laaditun kauppasopimuksen Euroopan unionin kanssa, mik? aiheutti laajoja mellakoita p??kaupungissa Kiovassa. EU ja Yhdysvallat yrittiv?t vahvistaa Ukrainan demokratisoitumista, kun taas Ven?j? yritti pit?? kiinni historiallisesta vaikutusvallastaan Ukrainaan. Ven?j? yritti houkutella Ukrainaa mukaan suunniteltuun Ven?j?n johtamaan Euraasian unioniin.

Ukraina j?tti Euroopan unionin j?senhakemuksen helmi-maaliskuussa 2022. Pikaj?senyytt? ei kuitenkaan ole luvassa.

Neuvostoliiton Mustanmerenlaivaston aiheuttama kiista

Neuvostoliiton Mustanmeren laivaston jakaminen, sijainti ja rahoitus hiersiv?t Ven?j?n ja Ukrainan v?lej?, samoin Sevastopolin laivastotukikohdan asema Ven?j?n laivaston tukikohtana j?lleen itsen?istyneess? Ukrainassa. Kiistan tuloksena Neuvostoliiton alukset jaettiin Ven?j?n ja Ukrainan laivastojen kesken. Ven?j?n laivastolle my?nnettiin vuonna 1997 oikeus k?ytt?? m??r?aikaisesti Sevastopolin laivastotukikohtaa Krimill? vuoteen 2017. Vuonna 2010 vuokrasopimusta Ven?j?n kanssa jatkettiin 25 vuodella vuoteen 2042 saakka, johon osapuolet voivat sopia viiden vuoden jatkokausia.

Ukrainan hallintoj?rjestelm?ss? Sevastopolin kaupunkipiiri on p??kaupunki Kiovan tapaan erityisasemassa oleva kaupunkialue. Ratkaisuilla pyrittiin takaamaan Sevastopolin ven?j?nkielisen v?est?n ja samalla siell? toimivan osittaista laivastotukikohdan autonomiaa Ukrainan keskushallinnosta.

Ukrainan maakaasukysymys

P??artikkeli: Ukrainan maakaasukysymys

Ukraina on energian nettotuojana riippuvainen Ven?j?n Gazpromin p??asiassa Turkmenistanista toimittamasta maakaasusta.

Suuri osa Ven?j?lt? l?nteen tulevasta kaasusta kulkee Ukrainan l?pi. Erityisesti Italia, Turkki, Saksa, T?ekki, Unkari ja Slovakia ovat riippuvaisia reitist? Ukrainan kautta.

Alueet ja suurimmat kaupungit

Ukrainan aluejako (oblastit, eri v?reill?), kaupungit ja niiden asukasluku vuoden 2001 v?est?nlaskennassa (tuhansia). (ukrainaksi)

Ukrainalaisten osuus Ukrainan v?est?st? piireitt?in vuoden 2001 v?est?nlaskennassa. (ukrainaksi)

Ven?j?ll? syntyneiden osuus (%) Ukrainan eri alueiden v?est?st? (tilanne vuoden 2001 v?est?nlaskennan mukaan).

Ukrainan eri osat p??piirteitt?in

Ukrainaa voi tarkastella esimerkiksi kymmenen? kulttuurisena alueena. Jaottelu vaihtelee kuitenkin eri perustein tarkasteltaessa. Esimerkiksi luonnonmaantiedett?, historiaa, politiikkaa tai taloutta k?sitelt?ess? nimitysten merkitys ja aluerajaukset vaihtelevat l?hteest? toiseen. Kulttuuriel?m?n tarkastelussa kuvataan usein p??kaupunki Kiova ja sen ymp?rist?, Ukrainan Polesia pohjoisessa Valko-Ven?j?n l?heisyydess?, Podolia Moldovan rajalla, Luoteis-Ukrainan Galitsia ja Volynia, monien kansallisuuksien asuttama vuoristoinen Karpaattien alue, merellinen Mustanmeren rannikko etel?ss?, kasakkaperinteest??n kuuluisa ja raskaan teollisuuden alue Dneprjoen alajuoksu, Sloboda koillisessa Ven?j?n rajalla sek? maan it?isimm?n kolkan teollistunut, kielellisesti ven?l?isenemmist?inen Donetsin allas (Donbass).

Kaupungistumisen n?k?kulmasta suuralueiden v?lill? on selvi? eroja. Esimerkiksi It?-Ukrainan kolmen alueen (Luhanskin, Donetskin, Harkovan alueet) v?est?st? 86,7 prosenttia oli kaupunkilaisia, kun Ukrainan l?ntisimm?n kahdeksan alueen v?est?st? heit? oli vain 49,6 prosenttia (2013 v?est?arvio).

Ukrainan hallinnollinen jako

P??artikkeli: Ukrainan alueet

Ukraina jakautuu 24 alueeseen, Krimin autonomiseen tasavaltaan ja kahteen kaupunkiin (ukr. м?сто, misto): Sevastopol ja Kiova. Aluehallinnon toisella tasolla Ukrainan alueet ja Krimin autonominen tasavalta on jaettu piireihin (ukr. район, raion), joita on hein?kuusta 2020 l?htien ollut yhteens? 136.

• Kiova* (Ки?в; Kyjiv)
• Sevastopol* (Севастополь)
• Krimin autonominen tasavalta (Автономна Республ?ка Крим; Krym)
• Dnipropetrovskin alue (Дн?пропетровська область)
• Donetskin alue (Донецька область)
• Harkovan alue (Харк?вська область)
• Hersonin alue (Херсонська область)
• Hmelnytskyin alue(Хмельницька область)
• Kiovan alue (Ки?вська область)
• Kirovohradin alue (К?ровоградська область)
• Ivano-Frankivskin alue (?вано-Франк?вська область)
• Luhanskin alue (Луганська область)
• Lvivin alue (Льв?вська область)
• Mykolajivin alue (Микола?вська область)
• Odessan alue (Одеська область)
• Pultavan alue (Полтавська область)
• Rivnen alue (Р?вненська область)
• Sumyn alue (Сумська область)
• Taka-Karpatian alue (Закарпатська область)
• Ternopilin alue (Терноп?льська область)
• T?erkasyn alue (Черкаська область)
• T?ernihivin alue (Черн?г?вська область)
• T?ernivtsin alue (Черн?вецька область)
• Vinnytsjan alue (В?нницька область)
• Volynian alue (Волинська область)
• Zapori??jan alue (Запор?зька область)
• ?ytomyrin alue (Житомирська область)

Suurimmat kaupungit

Ukraina

 Kiova

Harkova

Odessa

 Dnipro

Makijivka

Donetsk

Zapori??ja

 Lviv

Kryvyi  Rih 

 Mykolajiv

 Mariupol

Luhansk

 Vinnytsja

Sevastopol 

 Simferopol

 H’erson

Pultava

 T?ernihiv

T?erkasy

 Sumy

?ytomyr

 Kropyvnytskyi

 T?ernivtsi

 Ivano-Frankivsk

 Rivne

 Hmelnytskyi

        Ternopil

Lutsk

 U?horod

Mustameri

Asovanmeri

Puola

Valko-Ven?j?

Ven?j?

Ven?j?

Moldova

Romania

Unkari

Slovakia

Suurimmat kaupungit

 > 1 milj. as.

 > 300 000-1 milj. as.

 100 000-300 000 as.

Ukrainan yli 300 000 asukkaan kaupungit (2013) ja t?t? pienemm?tkin aluekeskukset (oblastien p??kaupungit). Harmaalla merkitty? Krimin niemimaata on vuodesta 2014 miehitt?nyt Ven?j?.

Ukrainan vuoden 2001 v?est?nlaskennan mukaan Ukrainassa oli 454 kaupunkia. V?est?st? 67,2 % (eli 32,574 miljoonaa) oli tuolloin kaupunkilaisia ja 32,8 % (15,883 miljoonaa) maaseudun asukkaita. Kaupungeista viidess? asui yli miljoona ihmist?. Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja oli yhteens? 37.

Eurooppalainen mahtijoki Dnepr virtaa Ukrainassa usean merkitt?v?n paikkakunnan kautta. N?kym? p??kaupungista Kiovasta.

Dnipron kaupunki Dneprin ??rell?.

Alla olevassa taulukossa on esitetty yli 250 000 asukkaan kaupungit vuoden 2001 v?est?nlaskennan tai vuosien 2013 ja 2021 v?est?arvion mukaan. Suurimien kaupunkien sijainti, samoin kuin v?kiluvultaan alle 300 000:ta pienempien aluekeskusten sijainti k?y ilmi oheisesta kartasta. Kartan symboleiden valinnassa on k?ytetty Ukrainan tilastokeskuksen vuoden 2013 v?kilukuarvioita kaupungeista.

Nimi	Ukrainalainen nimi, kyrillinen	Alue	Asukkaita 2001	Asukkaita 2013 (arvio)	Asukkaita 2021 (arvio)
Kiova	Ки?в	Kiova	&&&&&&&&02611327.&&&&002 611 327	&&&&&&&&02845023.&&&&002 845 023	&&&&&&&&02962180.&&&&002 962 180
Harkova	Харк?в	Harkovan alue	&&&&&&&&01470902.&&&&001 470 902	&&&&&&&&01451028.&&&&001 451 028	&&&&&&&&01433886.&&&&001 433 886
Odessa	Одеса	Odessan alue	&&&&&&&&01029049.&&&&001 029 049	&&&&&&&&01014852.&&&&001 014 852	&&&&&&&&01015826.&&&&001 015 826
Dnipro	Дн?про	Dnipropetrovskin alue	&&&&&&&&01065008.&&&&001 065 008	&&&&&&&&&0997754.&&&&00997 754	&&&&&&&&&0980948.&&&&00980 948
Donetsk	Донецьк	Donetskin alue	&&&&&&&&01016194.&&&&001 016 194	&&&&&&&&&0953217.&&&&00953 217	&&&&&&&&&0905364.&&&&00905 364
Zapori??ja	Запор?жжя	Zapori??jan alue	&&&&&&&&&0815256.&&&&00815 256	&&&&&&&&&0770672.&&&&00770 672	&&&&&&&&&0722713.&&&&00722 713
Lviv	Льв?в	Lvivin alue	&&&&&&&&&0732818.&&&&00732 818	&&&&&&&&&0730272.&&&&00730 272	&&&&&&&&&0721510.&&&&00721 510
Kryvyi Rih	Кривий р?г	Dnipropetrovskin alue	&&&&&&&&&0668980.&&&&00668 980	&&&&&&&&&0656478.&&&&00656 478	&&&&&&&&&0612750.&&&&00612 750
Mykolajiv	Микола?в	Mykolajivin alue	&&&&&&&&&0514136.&&&&00514 136	&&&&&&&&&0496188.&&&&00496 188	&&&&&&&&&0476101.&&&&00476 101
Mariupol	Мар?уполь	Donetskin alue	&&&&&&&&&0492176.&&&&00492 176	&&&&&&&&&0461810.&&&&00461 810	&&&&&&&&&0431859.&&&&00431 859
Luhansk	Луганськ	Luhanskin alue	&&&&&&&&&0463097.&&&&00463 097	&&&&&&&&&0425848.&&&&00425 848	&&&&&&&&&0399559.&&&&00399 559
Vinnytsja	В?нниця	Vinnytsjan alue	&&&&&&&&&0356665.&&&&00356 665	&&&&&&&&&0371698.&&&&00371 698	&&&&&&&&&0370601.&&&&00370 601
Makijivka	Мак??вка	Donetskin alue	&&&&&&&&&0389589.&&&&00389 589	&&&&&&&&&0353918.&&&&00353 918	&&&&&&&&&0340337.&&&&00340 337
Simferopol	С?мферополь	Krimin autonominen tasavalta	&&&&&&&&&0343644.&&&&00343 644	&&&&&&&&&0337285.&&&&00337 285	&&&&&&&&&&&&&&00.01000000 ei arviota: Ven?j?n miehitys
Sevastopol	Севастополь	Sevastopol	&&&&&&&&&0342451.&&&&00342 451	&&&&&&&&&0342580.&&&&00342 580	&&&&&&&&&&&&&&00.01000000 ei arviota: Ven?j?n miehitys
T?ernihiv	Черн?г?в	T?ernihivin alue	&&&&&&&&&0304994.&&&&00304 994	&&&&&&&&&0296089.&&&&00296 089	&&&&&&&&&0285234.&&&&00285 234
H’erson	Херсон	Hersonin alue	&&&&&&&&&0328360.&&&&00328 360	&&&&&&&&&0299052.&&&&00299 052	&&&&&&&&&0283649.&&&&00283 649
Pultava	Полтава	Pultavan alue	&&&&&&&&&0317998.&&&&00317 998	&&&&&&&&&0296852.&&&&00296 852	&&&&&&&&&0283402.&&&&00283 402
H’melnytskyi	Хмельницький	Hmelnytskyin alue	&&&&&&&&&0253994.&&&&00253 994	&&&&&&&&&0264988.&&&&00264 988	&&&&&&&&&0274582.&&&&00274 582
T?erkasy	Черкаси	T?erkasyn alue	&&&&&&&&&0295414.&&&&00295 414	&&&&&&&&&0285605.&&&&00285 605	&&&&&&&&&0272651.&&&&00272 651
T?ernivtsi	Черн?вц?	T?ernivtsin alue	&&&&&&&&&0240621.&&&&00240 621	&&&&&&&&&0258842.&&&&00258 842	&&&&&&&&&0265471.&&&&00265 471
?ytomyr	Жито?мир	?ytomyrin alue	&&&&&&&&&0284236.&&&&00284 236	&&&&&&&&&0271303.&&&&00271 303	&&&&&&&&&0263507.&&&&00263 507
Sumy	Суми	Sumyn alue	&&&&&&&&&0293141.&&&&00293 141	&&&&&&&&&0269177.&&&&00269 177	&&&&&&&&&0259660.&&&&00259 660
Rivne	Р?вне	Rivnen alue	&&&&&&&&&0248813.&&&&00248 813	&&&&&&&&&0250333.&&&&00250 333	&&&&&&&&&0245289.&&&&00245 289
Horlivka	Горл?вка	Donetskin alue	&&&&&&&&&0292250.&&&&00292 250	&&&&&&&&&0256714.&&&&00256 714	&&&&&&&&&0241106.&&&&00241 106

Kaikki Ukrainan kaupungit on lueteltu artikkelissa Luettelo Ukrainan kaupungeista.

Talous

P??artikkeli: Ukrainan talous

Talousel?m?n kehityslinjoja

Ukrainan valtatieverkko.

Rautatieliikenne on Ukrainan keskeisimpi? liikennemuotoja. Luhanskissa junanvetureita on valmistettu my?s vientiin.

Neuvostoliiton tasavallat, mukaan lukien Ukrainan neuvostotasavalta, olivat keskusjohtoisen talouden vuoksi enemm?n riippuvaisia toisistaan ja Ven?j?st? kuin l?ntisen Euroopan maat kesken??n. Ukraina oli osa Neuvostoliiton vilja-aittaa, tuotti niin raaka-aineita ja s?hk?? kuin lentokoneita ja ohjuksia. Ven?j?lt? ja muilta neuvostotasavalloilta tuotiin kulutushy?dykkeit? ja ?ljy?. Vaikka toisen maailmansodan saksalaismiehitys vaurioitti Ukrainaa eritt?in paljon, pian sodan j?lkeen maa rakennettiin uudestaan sotaa edelt?neiden voimavarojen varaan. Vilja, s?hk?energia ja raskas metalliteollisuus olivat Ukrainan talouden perusta 1990-luvun alkuun asti.

Ukrainan tasavallan itsen?istymisen j?lkeen siirtyminen markkinatalouteen oli vaikeaa. Kilpailukykyisi? vientituotteita ei juuri ollut ja kauppa Ven?j?n federaation kanssa toi poliittisia kytkent?j?. Siirtym?kausi kesti 1990-luvun alun. Tuolloin puolitiehen j?tetyt rakenteelliset uudistukset johtivat laajaan ty?tt?myyteen. Palkanmaksu saattoi keskeyty? kuukausiksi. Valtio p??sti markkinoille lis?? rahaa, mik? edesauttoi huippukorkeaa inflaatiota. Kuten Ven?j?ll?, valtionyritysten yksityist?minen merkitsi pienen v?hemmist?n rikastumista ja tuloerojen r?j?hdysm?ist? nousua.

Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti sen, ettei mustanmullan maa Ukrainan maataloustuotanto mennyt Ven?j?lle ilman kaupallista kilpailua. Ven?j?n konepaja- ja puolustusv?lineteollisuuden romahdettua Ukrainan on t?ytynyt hakea It?-Ukrainassa tuotetulle ter?kselle uusia markkinoita esimerkiksi Aasiasta. Maa on edelleen merkitt?v? vetureiden, rautatiekaluston ja lentokoneiden valmistaja. Antonovin lentokonetehdas toimii Ukrainassa. Avaruusteknologiassa maa osallistui esimerkiksi Zenit-kantorakettien valmistamiseen yhdess? Ven?j?n kanssa.

Korruptio on ollut suurongelma. Vuoden 2016 alussa julkaistussa Transparency International -j?rjest?n vuoden 2015 maavertailussa Ukraina sijoittui koetun korruption CPI-indeksill? arvioituna Euroopan alhaisimmalle sijalle eli j?i jaetulle 130. sijalle vertailluista 168 maasta. Ajoittain osa ulkomaisista sijoittajista on lopettanut liiketoimintansa Ukrainassa byrokratian, korruption tai muun rikollisen toiminnan takia. Sittemmin korruption kitkemist? on painotettu ainakin julkisissa puheissa. Ukraina sai markkinatalouden aseman Euroopan unionilta ja Yhdysvalloilta 2005–2006. P??t?kset avasivat ukrainalaistuotteille uusia markkinoita EU:n ja Yhdysvaltain alueella. Ukraina p??si Maailman kauppaj?rjest? WTO:n j?seneksi 2008.

Janukovyt?in valtakaudella ukrainalaisten pankkien omistajat varastivat pankkien asiakkaiden talletuksia kymmenien miljardien Yhdysvaltain dollareiden arvosta. Varastetut rahat siirrettiin veroparatiiseihin. Maailmanpankin mukaan t?m? on historian suurin pankkisektorin v??rink?ytt?.

Vuosina 2014–2015 Ukrainan talous romahti. Ven?j?n kauppa tyrehtyi ja monet merkitt?v?t kaivokset j?iv?t miehitetyille alueille. Bruttokansantuote romahti 16 prosenttia.

Luonnonvaroja

Taloudellisesti merkitt?viin luonnonvaroihin kuuluvat muun muassa: rautamalmi, kivihiili, mangaani, maakaasu, ?ljy, suola, rikki, grafiitti, titaani, magnesium, kaoliini, nikkeli, elohopea, puutavara ja peltomaa.

Vienti ja tuonti

Ulkomaankauppa oli tavaraviennin osalta vuonna 2012 vahvasti alij??m?inen. Ukrainan tavaraviennin suuruus oli tuolloin 68,8 miljardia ja tuonnin 84,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (USD). Dollarim??r?isesti merkitt?vin tavarakaupan kumppani oli Ven?j?, jonne osuus viennist? oli 25,6 % (17,6 mrd USD) ja tuonnista 32,4 % (27,4 mrd USD). Muita t?rkeit? vientimaita vuonna 2012 olivat Turkki 5,4 %, Egypti 4,2 %, Puola 3,7 %, Italia, 3,6 %, Kazakstan 3,6 %, Intia 3,3 ja Valko-Ven?j? 3,3 % osuuksilla Ukrainan viennist?. Tuontimaista Ven?j?n j?lkeen merkitt?vimpi? olivat Kiina 9,3 %, Saksa 8,0 % Valko-Ven?j? 6,0 %, Puola 4,2 % ja Yhdysvallat 3,4 % osuuksilla. Vuonna 2012 vienti Suomeen oli vain 0,1 prosenttia (48,2 milj. USD) Ukrainan viennin kokonaisarvosta. Suomesta Ukraina toi 0,6 prosentin osuuden (485,2 milj. USD) ulkomaankaupan tuonnistaan.

T?rkeisiin vientituoteryhmiin kuuluvat perusmetallit ja niiden jalosteet (27,5 % viennist?, erityisesti rauta ja ter?s), kasvinviljelytuotteet (13,4 %, l?hinn? hiutaleet 10,2 % sek? ?ljykasvien siemenet ja hedelm?t 2,5 %), mineraalituotteet (11,1 %, sis. mineraali?ljyt, polttonesteet ja ?ljynjalostustuotteet 5,3 %; malmit yms. 4,8 %), koneet ja laitteet (10,2 %), kuljetusv?lineet (8,7 %, l?hinn? rautatiekalusto 6,0 % ja ilma-alukset 1,3 %), kemianteollisuus (7,4 %) ja el?in- ja kasvisrasvat (6,1 %). Tuonnissa suurimmat tuoteryhm?t olivat mineraalituotteet (32,5 %, erityisesti maakaasu 16,6 % koko tuonnista), koneet ja laitteet (15,5 %), kemianteollisuuden tuotteet (10,1 %, esimerkiksi l??kkeet ja l??keaineet 3,9 %), liikennev?lineet (9,5 % erityisesti ajoneuvot) ja perusmetallit ja niiden jalosteet (6,2 %).

Sen sijaan palvelujen vienti ylitti selv?sti Ukrainan ulkomailta hankkimien palvelujen m??r?n. Palveluja vietiin 13,5 miljardilla ja niit? tuotiin 6,7 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Liikenteen osuus oli 63,0 prosenttia palveluviennist?, mutta vain 25,0 prosenttia palvelutuonnista. Liikenteess? suurin yksitt?inen viennin osa-alue olivat putkikuljetukset Ukrainan kautta (3,2 mrd USD). My?s rautatie- (1,6 mrd USD), lento- (1,5 mrd USD, sis?lt?? ylilentomaksut) ja meriliikenteen (1,2 mrd USD) merkitys oli suuri positiivisen palvelutaseen muodostumisessa.

Valuutta, bruttokansantuote ja keskipalkka

Viidensadan hryvnian seteli. Vuoden 2013 lopussa t?m? vastasi 45 euroa.

Uusi rahayksikk? Ukrainan hryvnia (lyhenne: UAH) otettiin k?ytt??n syyskuussa 1996, josta l?htien se on pystytty pit?m??n suhteellisen vakaana. T?rke? uudistus on ollut yksityisyritysten verolains??d?nn?n yksinkertaistaminen ja selkeytt?minen. Uusia yrityksi? on syntynyt paljon koska yksityisyritt?jien ei en?? tarvitse k?rsi? satunnaisista ja mielivaltaisista veroista. Yksi hryvnia oli vuoden 2013 lopulla arvoltaan noin 0,09 euroa.

Vuonna 2011 Ukrainan bruttokansantuote (BKT) oli 1 302 miljardia hryvniaa (UAH) eli vuoden 2011 lopun vaihtokurssein noin 126,4 miljardia euroa. Jokaista ukrainalaista kohden t?m? oli keskim??rin 28 488 hryvnaa eli 2 766 euroa tuona vuonna. Korkein alueellinen BKT-osuus, noin 7 742 euroa vuodessa henke? kohden, tehtiin Kiovassa. Kiovan osuus koko maan BKT-kertym?st? oli 17,2 prosenttia. M??r?llisesti merkitt?viin lukeutuivat my?s Donetskin (12,4 %), Dnipropetrovskin alue et (10,8 %) ja Harkovan alueet (5,9 % osuus maan BKT-kertym?st?). Alhaisinta alueellisen bruttokansantuotteen kertyminen (noin 1 285 euroa henke? kohden vuonna 2011) oli T?ernivtsin alueella. IMF:n tilastojen ja ennusteiden mukaan Ukrainan bruttokansantuotteen arvioitiin vuosina 2012–2013 saavuttaneen vuoden 2009 lamaa edelt?v?n tason. IMF:n tilastoissa henke? kohti laskettu BKT oli 28 555 hryvnaa (eli l?hell? kansallisesti ilmoitettua arvoa) eli 3 584 Yhdysvaltain dollaria (USD) ja ostovoimakorjattu BKT-arvo likipit?en kaksinkertainen eli 7 210 dollaria. Keskim??r?inen henke? kohti laskettu BKT-osuus on Ukrainassa maantieteellisen Euroopan matalimpia, joskin ainakin naapurimaa Moldovassa (3 382 USD/ henki) ostovoimakorjattu BKT-taso asukasta kohden j?i alle puoleen Ukrainan arvosta. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli selv?sti korkeampi esimerkiksi Valko-Ven?j?ll? (15 056 USD/henki) ja Ven?j?ll? (16 768 USD/henki).

Keskim??r?inen kuukausipalkka oli Ukrainassa vuonna 2013 noin 2 766 hryvniaa eli vuoden 2013 lopun vaihtokurssein 296 euroa. Keskim??r?inen kuukausipalkka vaihteli aluetasolla Ternopilin alueen 214 ja Kiovan 453 euron v?lill?. Elintason mataluuden ja useita naapurimaitaan heikomman talouskehityksen johdosta Ukrainasta on muuttanut miljoonia asukkaita pois 1990-luvun alun j?lkeen.

Katso my?s: Ukrainan alueiden talouslukuja

Energia

P??artikkeli: Energia Ukrainassa

 Hmelnytskyi

Rivne

Etel?-Ukraina

T?ernobyl

 Zapori??ja

Ukrainan ydinvoimaloiden sijainti (katso)
 Toiminnassa oleva voimala
 Suljettu voimala

Euroopan suurimman ydinvoimalan kuuden voimalayksik?n rivi Dneprin ??rell? 50 kilometrin p??ss? Zapori??jasta.

Perovon aurinkovoimala.

Ukrainan s?hk?ntuotanto pohjautui vuonna 2020 p??osin ydinvoimaan (52 %) ja hiilivoimaan (28 %). Ydinvoiman osuus s?hk?ntuotannosta on maailman korkeimpia; maa sijoittuu suhteellisessa vertailussa kolmanneksi maailmassa. Ukrainan s?hk?ntuotannoksi vuonna 2020 arvioitiin 134 TWh. Samana vuonna Suomen s?hk?ntuotanto oli 67 TWh, joka vastaa puolta Ukrainan s?hk?ntuotannosta. L?mp?energian tuotannossa maakaasu oli vuonna 2011 hallitseva polttoaine 83,9 prosentin tuotanto-osuudella. Hiilell? tai turpeella tuotettiin 12,7, biopolttoaineilla 1,5, ydinvoimalla 1,1 ja ?ljyll? 0,9 prosenttia Ukrainan l?mmitysenergiasta.

Ukraina on vahvasti riippuvainen energiantuonnista Ven?j?lt?, vaikka onkin 2000-luvulla pyrkinyt lis??m??n omaa maakaasun ja -?ljyn tuotantoaan ja ?ljynjalostustaan. Vuonna 2012 maan oman tuotannon arvioitiin kattavan runsaan kolmanneksen Ukrainan k?ytt?m?st? ?ljyst? ja maakaasusta. Maa oli tuolloin m??r?llisesti maailman 10. suurin maakaasun tuoja Yhdysvaltojen, Japanin, useiden EU-maiden, Etel?-Korean ja Turkin j?lkeen.

My?s Krimin niemimaan alueelta ja sen l?heisilt? merialueilta on l?ydetty merkitt?v?sti maa?ljy? ja -kaasua. Ensimm?iset l?yd?t Krimin hiilivetyvaroista tehtiin jo 1886. Sittemmin painopiste on siirtynyt Krimin autonomisen tasavallan l?ntisimp??n osaan ja niemimaan lounaisille merialueelle, joskin maakaasua porataan esimerkiksi Kert?in niemimaan pohjoispuolella, l?hell? ?t?olkinea. Ukraina sopi 2010-luvulla suurten l?nsimaalaisten ?ljyn- ja kaasunporausyhti?iden kanssa yhteisty?st? merenalaisten, Krimin niemimaan lounaispuolen esiintymien tutkimisessa ja hy?dynt?misess?. T?ll? Ukraina on t?ht?si Ven?j?-riippuvuutensa pienent?miseen polttoainehuollossaan. Ukrainan raaka-ainevarat ja maan pit?minen riippuvana Ven?j?n energiatuonnista oli er?s Ven?j?n kiinnostustekij? vuoden 2014 Krimin kriisiss?.

Suurimmat hy?dynt?m?tt?m?t maakaasuvarat Ukrainassa liittyv?t liuskekaasuun, jota olisi tarkoitus vapauttaa maaper?st? vesis?r?tyksell? eli rikkomalla huokoista maanalaista kivikeh?? paineistetun veden ja kemikaalien avulla. Optimistisimpien arvioiden mukaan Ukraina olisi voinut vapautua n?iden liuskekaasuesiintymien avulla useiksi vuosikymmeniksi t?ysin maakaasun tuontitarpeestaan. Tammikuussa 2013 Ukrainan presidentti allekirjoitti 10 miljardin Yhdysvaltain dollarin pitk?aikaisen tuotanto-osuussopimuksen Shell-yhti?n kanssa Koillis-Ukrainan Dneprin-Donetskin altaan Juzovskan liuskekaasuesiintym?n hy?dynt?misest?. Juzovskan esiintym?n ydinalueet sijaitsivat esitutkimuksen perusteella Donetskin alueen Slovjanskin ja Harkovan alueen Izjumin seudulla.

V?est?

P??artikkeli: Ukrainan v?est?

Vastaajien ?idinkieli Ukrainan 1. v?est?nlaskennassa vuonna 2001 (ukrainaksi). Tulokset on kuvattu yksityiskohtaista paikallishallintotason jaottelua k?ytt?en. Punaisella on kuvattu alueet, joissa ven?j?n kieli on enemmist?n ?idinkieli ja sinisell? alueet, joissa ukraina on vallitsevana. It?-Ukrainassa n?kyy useita ven?j?nkielisi? kaupunkialueita, mutta my?s ukrainankielisi? seutuja.

Ukrainan itsen?istyess? vuonna 1992 maan v?kiluku oli yli 52 miljoonaa. Vuonna 2010 se oli supistunut 45 miljoonaan. Vuoden 2022 helmikuun alussa Ukrainan valtion tilastopalveluarvioi v?kiluvuksi 41,1 miljoonaa. Vuoden 2023 alussa v?kiluvuksi arvioitiin 37 600 000 (vuoden 1991 rajojen sis?ll?), joista 32,6 miljoonaa oli vuoden 2022 alussa Ukrainan hallussapit?mill? alueilla).

Etninen jakauma

Vuonna 2001 Ukrainan suurimmat kansallisuudet eli etniset ryhm?t olivat: ukrainalaiset (77,8 %), ven?l?iset (17,3 %), valkoven?l?iset (0,6 %), moldovalaiset (0,5 %), Krimin tataarit (0,5 %), bulgarialaiset (0,4 %), unkarilaiset (0,3 %), romanialaiset (0,3 %), puolalaiset (0,3 %), juutalaiset (0,2 %) ja muut (1,8 %). Varsinkin Krimin autonominen tasavalta on etnisesti monimuotoinen.

?idinkieli

Vuonna 2001 v?est?nlaskennan mukaan Ukrainan v?est?st? 67,5 % puhui ?idinkielen??n ukrainaa ja 29,6 % ven?j??. Ven?j?n asema v?est?n ?idinkielen? oli supistunut 3,2 prosentilla vuosien 1989 ja 2001 v?est?nlaskentojen v?lisen? aikana. Ukrainassa puhutaan my?s useita v?hemmist?kieli?. Vuoden 2001 v?est?nlaskennassa jonkin muun kielen kertoi ?idinkielekseen 2,9 prosenttia vastaajista.

V?hemmist?kielt? puhuvien m??r? oli noussut vuosien 1989 ja 2001 v?lill? 0,4 prosentilla. T?t? selitt?? esimerkiksi Krimin tataarien paluumuutto.^l?hde? V?hemmist?kielist? puhujia on eniten ruteenilla (560 000, vuoden 2000 tieto), romanialla (319 000), valkoven?j?ll? (276 000), krimintataarilla (260 000, 2006 tieto), bulgarialla (234 000), turkilla (200 000) ja unkarilla (157 000) ja puolalla (144 000).^l?hde?

Vuonna 2012 s??dettiin kielilaki, jota erityisesti ven?l?isiss? tiedotusv?lineiss? pidettiin merkitt?v?n? syyn? ven?j?nkielisen v?est?nosan tyytym?tt?myyteen. Aiempi laki oli sallinut useamman virallisen kielen k?ytt?misen alueilla, joissa yli 10 prosenttia v?est?st? puhui muuta kuin maan virallista kielt? ukrainaa.

V?est?tiedot vuonna 2010-2013
Syntyvyys	11,4 / 1 000 henkil??
Kuolleisuus	14,5 / 1 000 henkil??
Elinajanodote	71,2(2012)
Lapsikuolleisuus	8,4(<1v, 2012) / 1 000 syntym??
Lukutaitoisia	99,7(2010) % v?est?st?
Ik?rakenne
Mediaani-ik?	39,62 vuotta
0–14-vuotiaat	16,2(2013)
15–64-vuotiaat	66,2(2013)
65 vuotta t?ytt?neet	17,6(2013)
Infobox OK

Ty?llisyys ja YK:n vuosituhattavoitteet

Vuonna 2012 Ukrainan virallinen ty?tt?myysprosentti oli 2 %, mutta suuren osan ty?tt?myydest? arvellaan olevan piiloty?tt?myytt?. Kansainv?lisen ty?j?rjest?n (ILO) m??ritelm? todellinen ty?tt?myysprosentti oli vuonna 2012 7,5 prosenttia. Alhaisimmillaan ty?tt?myys oli Kiovassa (5,5 %), Krimin autonomisessa tasavallassa ja Odessan alueella (5,8 %) sek? Sevastopolissa (5,7 %). Korkeimmillaan ty?tt?myys oli puolestaan Rivnen, Ternopilin ja T?ernihivin alueilla (9,8 %) sek? ?ytomyrin alueella (9,7 %). Maailmanpankin tilastojen mukaan 2,9 % v?est?st? eli vuonna 2008 kansallisesti m??ritellyn k?yhyysrajan alapuolella.

Ty?j?rjest? ILO totesi vuoden 2013 yhteenvedossaan, ett? 3,4 % Ukrainan ty?ik?isest? v?est?st? eli noin 1,2 miljoonaa ukrainalaista oli muuttanut maastaan ty?n per?ss?. N?m? 15–70-vuotiaat ukrainalaiset asuivat tammikuun 2010 ja kes?kuun 2012 v?lisen? aikana kotimaansa ulkopuolella ty?n vuoksi. Kaksi kolmasosaa ty?n vuoksi muuttaneista oli miehi? ja kolmannes naisia. Suosituimmat ty?skentelymaat oli Ven?j? (43,2 %), Puola (14,3 %), Italia (13,2 %) ja T?ekki (12,9 %).

Vuonna 2007 arvioitiin, ett? Ukraina on saavuttanut YK:n vuosituhattavoitteista kolme: k?yhyyteen, koulutukseen ja tasa-arvoon liittyv?t tavoitteet. Pidettiin todenn?k?isen?, ett? se saavuttaa my?s lapsikuolleisuuteen ja odottavien ?itien terveyteen liittyv?t tavoitteet, ja mahdollisena my?s kahden muun tavoitteen saavuttamista.

Uskonto

Ukrainan v?est?n uskonnollinen jakauma vakaumuksen mukaan.

V?est?n uskonnollinen jakauma uskontokuntien j?senyyden mukaan (2006). V?rien selitys:

  Uskonnottomat ja kirkkoihin kuulumattomat

  Ukrainan ortodoksinen kirkko - Kiovan patriarkaatti

  Ukrainan autokefalinen ortodoksinen kirkko

  Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko

  Katolinen kirkko

  Protestantit

  Juutalaiset

  Islamilaiset

  Buddhalaiset

  Muu uskonnollinen ryhm?

  Ei osaa sanoa

  Ukrainan ortodoksinen kirkko (Moskovan patriarkaatti)

Vuoden 2006 kyselyss? ukrainalaisista 62,5 prosenttia oli uskontokuntiin kuulumattomia. Ortodokseja oli 26,8 prosenttia, katolilaisia 5,9 prosenttia, protestantteja 0,9 prosenttia ja muita uskontoja oli 1,0 prosenttia v?est?st?. 2,6 prosenttia ei tiennyt vakaumustaan ja 0,3 prosenttia ei vastannut kyselyyn.

Ortodoksisuus on jakaantunut kolmeen kilpailevaan kirkkoon. Jaon taustalla on halu irrottautua my?s kirkollisesti Ven?j?n vaikutusvallasta. Mielipidekyselyn mukaan Ukrainan suurin uskonnollinen yhdyskunta on Ukrainan ortodoksinen kirkko – Kiovan patriarkaatti. Se on vuonna 1992 perustettu, patriarkka Filaretin johtama kirkkokunta. Filaret oli vuoteen 1991 asti Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta, mutta menetti pappisvihkimyksen ja suljettiin ehtoollisyhteydest? vuonna 1997 ”skismaattisesta toiminnasta”. Muut ortodoksiset kirkot eiv?t ole tunnustaneet Filaretin johtamaa Kiovan patriarkaattia. Ukrainan ortodoksinen kirkko – Moskovan patriarkaatti on Ven?j?n ortodoksisen kirkon eli Moskovan patriarkaatin alainen, vuodesta 1990 l?htien autonomisesti toiminut kirkko. Kolmas ortodoksinen kirkkokunta on Ukrainan autokefalinen ortodoksinen kirkko, joka syntyi 1920-luvulla Ukrainan lyhyen itsen?isyyden aikana ja selvisi Neuvostoliiton aikana diasporassa ulkomailla. Ukrainan itsen?istymisen j?lkeen se aloitti uudelleen toiminnan Ukrainan alueella. Keskustelua Kiovan patriarkaatin ja Ukrainan autokefalisen ortodoksisen kirkon yhdistymisest? her?teltiin kev??ll? 2015.

L?nsi-Ukrainassa on my?s merkitt?v? m??r? Ukrainan kreikkalaiskatoliseen kirkkoon kuuluvia uniaatteja, jotka noudattavat ortodoksista jumalanpalvelusperinnett?, mutta tunnustavat paavin aseman ja ovat n?in osa katolista kirkkoa.

Protestanttisista uskonsuunnista suurimpia ovat baptistit ja helluntailiike, joilla molemmilla on satojatuhansia j?seni? eri seurakuntaliitoissa. Protestanttisuus on keskittynyt maan l?nsiosaan, josta k?sin on my?s harjoitettu laajaa l?hetysty?t? eri puolilla Neuvostoliittoa.

Katolisen kirkon osuus on samoin suurin maan l?nsiosassa, joka ennen toista maailmansotaa kuului Puolalle, erityisesti Lvivin (Lvovin) alueella. Maassa on my?s juutalaisia ja muslimiv?hemmist?j?, j?lkimm?isist? merkitt?v?n osan muodostivat Krimin tataarit.

• 
  Pyh?n Sofian katedraali Kiovassa.
• 
  Kreikkalaiskatolinen katedraali Lviviss?.
• 
  Harkovan synagoga.

Kulttuuri

Vuoden 2016 euroviisuvoittaja Jamala.

Musiikki

P??artikkeli: Ukrainan musiikki

Semen Klimovskin muistomerkki Mo?orinon kyl?ss?, Kirovohradin alue, kuuluisan ukrainalaisen kansanlaulun "Kasakka ratsasti Tonavan yli" kirjoittaja

Ukrainan kansallissoitin on luuttua muistuttava bandura. Ukrainalaisessa kansanmusiikissa mollis?velm?t ovat yleisi?. Laulumusiikki on rikasta ja monipuolista. Pelimanniyhtyeiss? on yleens? kolme soittajaa. Dnipropetrovskin alueen kasakkalaulut on liitetty Unescon aineettoman kulttuuriperinn?n luetteloihin (2016).

Ripaska ja hopak ovat ukrainalaisia kansantansseja.

Klassisen musiikin koulutuksen luomisessa Mykola Lysenkolla oli suuri rooli. Taidemusiikin s?velt?jist? Dmitri Bortnjanski ja Sergei Prokofjev ovat ukrainalaissyntyisi?, vaikka eliv?t ja s?velsiv?t p??asiassa Ven?j?ll?. Ukrainalaisista taidemusiikin esitt?jist??n kuuluisimpia ovat viulistit David ja Igor Oistrah ja pianistit Vladimir Horowitz ja Svjatoslav Richter.

Eurovision laulukilpailussa Ukraina on menestynyt varsin hyvin. Ruslana Ly?yt?ko voitti Euroviisut vuonna 2004 Istanbulissa Turkissa kappaleellaan ”Wild Dances”. Niinp? Ukraina j?rjesti vuoden 2005 Euroviisut. Vuonna 2007 euroviisuissa Vjerka Serdjut?ka sijoittui toiseksi ja vuonna 2008 Ani Lorak tuli my?s toiseksi. Vuoden 2016 Tukholmassa j?rjestetyiss? euroviisuissa Ukraina voitti Jamalan esitt?m?ll? kappaleella ”1944”. Vuonna 2022 Ukraina osallistui Euroviisuihin kappaleella Stefania ja voitti kisan.

Kirjallisuus

P??artikkeli: Ukrainan kirjallisuus

Taras ?evt?enkon omakuva vuodelta 1840.

Monet ven?l?isen kulttuurin mestarit olivat syntyj??n ukrainalaisia: Ukrainan alueella syntyiv?t esimerkiksi Mihail Bulgakov, Nikolai Gogol ja Anna Ahmatova.

Kuuluisimpia ukrainalaisia kirjailijoita ovat 1800-luvulla el?nyt runoilija Taras ?evt?enko ja vuonna 1916 kuollut kirjailija Ivan Franko. Ivan Franko oli merkitt?v? kirjailija ja poliitikko, joka perusti Ukrainan sosialistisen liikkeen. Oman kirjallisen tuotannon lis?ksi h?n k??nsi muun muassa Victor Hugon, William Shakespearen ja Goethen teoksia ukrainan kielelle. Taras ?evt?enkoa pidet??n nykyaikaisen ukrainalaisen kirjallisuuden is?n?. H?n kirjoitti my?s ven?j?ksi ja kirjallisen tuotannon lis?ksi oli my?s taitava taidemaalari. H?net tuomittiin karkotukseen vuonna 1847 johtuen h?nen ven?l?isten ukrainalaisiin kohdistuvia sortotoimia kuvaavista satiirisista runoistaan.

Ulkoilmamuseot

Ulkoilmamuseot ovat yleisi? Ukrainassa. Useimmat niist? on omistettu kasakka-ajalle. Maan tunnetuin on Zapori??ja Sit? -kompleksi. Zapori??jan kaupungissa sijaitsee rekonstruoitu ukrainalainen kasakka-linnoitus. Toiseksi suosituin turistikohde on rekonstruoitu ukrainalainen kasakka-linna Baturynin kaupungissa. Keski-Ukrainan t?rkein n?ht?vyys on Pyh?n Elisabetin linnoitus - suuri savilinnoitus, jonka Ukrainan kasakat rakensivat 1700-luvun puoliv?liss? Ven?j?n keisarinna Elisabetin m??r?yksest? suojaksi Ottomaanien valtakunnan hy?kk?yksilt? .

Zapori??jan kaupungin kasakkojen linnoituksen j?lleenrakennus

T?ll? linnoituksella oli keskeinen rooli Ven?j?n–Turkin sota (1768–1774) voitossa ja vakaan sivilisaation luomisessa maan etel?osiin. Se tasoitti tiet? suurten kaupunkien – Hersonin, Mykolajivin ja Odessan – perustamiselle ja kehitykselle Etel?-Ukrainassa ja sai kaupunkiaseman 1700-luvun lopulla (Yelizavetgrad, nyky??n Kropyvnytskyi) T?st? linnoituksesta ven?l?iset joukot l?htiv?t liikkeelle vuonna 1775 ja tuhosivat Ukrainan kasakkojen linnoituksen Sit?iss?, mist? tuli suuri kansallinen tragedia .

Ensimm?inen ukrainalainen ammattiteatteri perustettiin t?nne, ja kaupungilla on rikas uusklassinen arkkitehtuuriperint?. Holodomorin ja Stalinin vainotin aikana OGPU:n ja NKVD:n upseerit hautasivat salaa siepatut ja v??rien syytteiden perusteella tapetut joukkohautoihin linnoituksen sis?ll?. Aihe pysyi tabuna, eik? siit? voitu edes keskustella yksityisesti. Siit? puhuminen tai mainitseminen lehdist?ss? oli vaarassa joutua vankeuteen ja kidutukseen KGB:n valvomissa psykiatrisissa sairaaloissa totalitarismin kukistumiseen asti vuonna 1991.

Patsaita Pyh?n Elisabetin linnoituksen sis?ll? Kropyvnytskyi kaupungissa

Toisen maailmansodan aikana linnoitus oli natsien joukkosotarikosten n?ytt?m?. My?hemmin sen paikalle rakennettiin muistomerkkikompleksi nimelt? Ikuisen kunnian pantheon. Muistomerkin keskipisteen? on Is?nmaan patsas, josta on tullut symboli ?ideille, jotka menettiv?t lapsensa totalitaaristen hallintojen rikoksissa. Se sijaitsee kaupungin historiallisessa keskustassa ja on alueen suosituin turistikohde. Sen ainutlaatuisuus piilee siin?, ett? se kattaa useita maan historian aikakausia ja sijaitsee useiden turistireittien risteyksess? .

Kuvataide

Taidemaalarit Ilja Repin ja Kazimir Malevit? syntyiv?t Ukrainassa. Petrykivkan koristemaalaus (2013), Kosivin maalatun keramiikan perinne (2019) ja Krimin tataarien ?rnek-ornamentit (2021) on liitetty Unescon aineettoman kulttuuriperinn?n luetteloihin.

Teatteri

Ukrainalaisen teatterin perustaja on teatteri- ja elokuvaohjaaja Les Kurbas. H?n perusti 1917 kokeellisen Molodyi Teatr -nimisen nuorisoteatterin, jossa esitettiin n?ytelmi? eri puolilta maailmaa eri kulttuureista. Kurbas teki p??asiallisen el?m?nty?ns? harkovalaisessa Berezil-teatterissa. H?nen nime??n kantaa kiovalainen Les Kurbas -teatteri.

Ruoka

Borssikeittoa ja smetanaa.

Ruoka on merkitt?v? osa ukrainalaista kulttuuria ja maan eri kolkista l?ytyy paljon alueellisia erikoisuuksia. Tunnetuimpia ukrainalaisia ruokalajeja ovat borssi (punajuurista valmistettu keitto), varenyky (raviolin tapainen ruokalaji), golubtsi (t?ytettyj? kaalik??ryleit?) ja deruny (raastetusta perunasta valmistettuja pannukakkuja). Joulun ja p??si?isen viettoon liittyy monia ruokalajeja, joita ei valmisteta muulloin. Ukrainalainen tumma ruisleip? on my?s tunnettua. Ukrainalainen borssi on liitetty my?s Unescon aineettoman kulttuuriperinn?n luetteloihin (2022).

Urheilu

P??artikkeli: Ukrainan urheilu

Euroopan jalkapallomestaruus 2012 ratkesi alkukes?ll? finaaliottelussa Kiovassa.

Vaikka tarvittava urheiluinfrastruktuuri ei ole monien Euroopan maiden tasolla, Ukraina on menestynyt hyvin kansainv?lisess? huippu-urheilussa, erityisesti yleisurheilussa, voimistelussa, purjehduksessa, nyrkkeilyss?, painissa, uinnissa, judossa ja shakissa. Maan tunnetuimpia urheilijoita ovat nyrkkeilij?t Vitali ja Volodymyr Klyt?ko, Vasyl Lomachenko sek? seiv?shypp??j? Serhi Bubka. Olympialaisissa menestynein urheilija on nelj? kultamitalia saavuttanut uimari Jana Klot?kova. Ukrainalla on vuodesta 1994 alkaen ollut joukkue sek? kes?- ett? talviolympialaisissa, ja maa on saanut vuoteen 2018 menness? kaikkiaan 37 kultamitalia.

Ukrainan suosituin urheilulaji on jalkapallo, jossa urheiluseurat Kiovan Dynamo, Donetskin ?ah’tar ja Dnipropetrovskin Dnipro ovat saavuttaneet kansainv?list?kin menestyst?. Maan jalkapallojoukkue selviytyi vaikeasta karsintalohkosta (muun muassa Turkki, Kreikka ja Tanska) ykk?sen? jatkoon vuoden 2006 MM-kilpailuihin, joissa sijoittui kahdeksan parhaan joukkoon. FIFA:n rankigissa se oli helmikuussa 2022 sijalla 27.

Kiovan Sokol on maan tunnetuin j??kiekkojoukkue. Ukrainan j??kiekkomaajoukkue on pelannut 2000-luvulla j??kiekon maailmanmestaruuskilpailujen A-sarjassa. Kansainv?linen j??kiekkoliitto laskee maassa olevan 5340 rekister?ity? pelaajaa. Miesten maajoukkue on vuonna 2022 IIHF:n rankingissa sijalla 27.

Juhlap?iv?t

p?iv?	suomalainen nimi	ukrainalainen nimi	huomioitavaa
1. tammikuuta	uusivuosi	Новий р?к
26. helmikuuta	Krimin ven?l?ismiehityksen vastarinnan p?iv?	День кримського спротиву рос?йськ?й окупац??
8. maaliskuuta	kansainv?linen naistenp?iv?	М?жнародний ж?ночий день
vaihtelee	p??si?inen (juliaaninen)	Великдень	uskonnollinen juhlap?iv?
vaihtelee	helluntai (juliaaninen)	Тр?йця	uskonnollinen juhlap?iv?
1. toukokuuta	ty?n p?iv?	День прац?
9. toukokuuta	voitonp?iv? natsismista toisessa maailmansodassa	День перемоги над нацизмом у Друг?й св?тов?й в?йн?
28. kes?kuuta	Ukrainan perustuslain p?iv?	День Конституц?? Укра?ни
28. hein?kuuta	Ukrainan valtiollisuusp?iv?	День Укра?нсько? Державност?
24. elokuuta	Ukrainan itsen?isyysp?iv?	День Незалежности Укра?ни
1. lokakuuta	Ukrainan puolustajien p?iv?	День захисник?в ? захисниць Укра?ни
6. joulukuuta	Ukrainan asevoimien p?iv?	День Збройних сил Укра?ни
25. joulukuuta	joulu	Р?здво Христове	uskonnollinen juhlap?iv?

L?hteet

• Internet Encyclopedia of Ukraine (Alkuteos Encyclopedia of Ukraine, University of Toronto Press, 1984–93, toimittaneet Volodymyr Kubijovyc & Danylo Husar Struk ym.) 2001. Canadian Institute of Ukrainian Studies. Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ukraina Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Ukraina Wikimatkoissa
• Suomen Ulkoministeri?n matkustustiedote Ukraina (suomeksi) (um.fi)
• Ukraine profile - Media 2022. BBC. (englanniksi)
• Ukrainan presidentti. (englanniksi)
• Ukrainan hallinnon portaalisivu. (englanniksi)
• Ukrainan parlamentti. (englanniksi)
• Ukrainan kartta 1:1 milj (jpg). (ven?j?ksi) ja (englanniksi)
• History of Ukraine (Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli) Alkujaan Encyclopedia of Ukraine, vol. 5, nyt Internet Encyclopedia of Ukraine, IEU. 1993. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), encyclopediaofukraine.com. (englanniksi)
• Fauna (Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli) Internet Encyclopedia of Ukraine, IEU. 2008. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), encyclopediaofukraine.com. (englanniksi)
• Literature (Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli) Encyclopedia of Ukraine. 1993. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), encyclopediaofukraine.com. (englanniksi)